

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
IMF ja oppositio samoilla linjoilla Suomen talouden suunnasta – heräsikö keskusta vaalien alla punavihreällä saarellaan?
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n säännöllisesti julkaistavat maaraportit kertoivat viikonlopun alla Suomen talouden näkymistä. IMF korosti raportissaan Suomen onnistuneen välttämään pahimman korona-aikana korkeahkon rokotekattavuuden vuoksi. Sen sijaan valtion tulisi hillitä menojaan saadakseen velka-asteensa kuriin.
Rahasto arvelee Suomen talouden kasvavan 3,25 prosenttia tänä vuonna ja 2,75 prosenttia ensi vuonna. Kasvun lähteinä ovat yksityinen kulutus ja investoinnit. Kasvun arvellaan hidastuvan myöhemmin vain 1,25 prosenttiin.
IMF odottaa Suomen velkaisuuden rikkovan 70 prosenttia bruttokansantuotteesta tänä vuonna. Velan kasvu hidastuu, mutta valtion pysyvät menot ovat kasvaneet pandemian edeltävältä ajalta. Tällaisia menoja on noin prosentti bruttokansantuotteesta
Työllisyystoimet eivät korjaa tasapainoon
Hallituksen laatimilla työllisyystoimilla maamme velkaisuus ei todennäköisesti pysäytä velan kasvua vuosikymmenen puolivälissäkään. Rahasto suosittelee talouspolitiikan tasapainottamista pääosin menoja vähentämällä.
IMF:n mukaan Suomessa verotus on jo verrattain kireää, eikä talouden tasapainoa kannata hakea veroja korottamalla.
Rakenteellinen perusalijäämä on jäämässä koronavuoden 2020 korkealle tasolle – 2,25 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Korona luo vieläkin varjoja
Monissa eurooppalaisissa maissa on jouduttu turvautumaan uusiin koronasulkuihin. Esimerkiksi Itävallassa hallitus määräsi lähes täyden sulun kymmeneksi vuorokaudeksi. Maan rokotekattavuus on kuitenkin Suomea alhaisemmalla tasolla.
Suomi voi silti joutua uuden korona-aallon kouriin. Tällöin talouspolitiikkaa voidaan joutua helpottamaan kertaluontoisilla menolisäyksillä.
Kun toipuminen on käynnissä, tulee talouspolitiikkaa kiristää velan kääntämiseksi laskuun. Suomen tulisi myös varautua ikääntymisen myötä tuleviin menoihin.
Osan menokorjauksista voisi tehdä vähentämällä varhaista eläköitymistä.
IMF suosittelee menokehyksiin palaamista vuonna 2023. Hallitus on aikeissa ylittää menokehyksen 2023 hulppealla puolella miljardilla eurolla. Menokehyksiin palaaminenkaan ei tarkottaisi vielä velan kasvun pysäyttämistä.
Keskusta yrittää uudelleen
Kevään puoliväliriihessä keskusta ja RKP olisivat toivoneet tiukempaa talouskuria vuodelle 2023. Punavihreät puolueet sanelivat kuitenkin ehdot, joihin erityisesti keskustan oli vaikea taipua.
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä kirjoitti puoliväliriihen tuottamasta pettymyksestä:
– Onkin vaikea pitää riihessä päätettyä sinänsä pientä kehyksen ylittämistä vielä vuonna 2023 suhdannepoliittisesti mitenkään perusteltuna, Vihriälä kirjoitti keväällä.
Keskustalainen valtiovarainministeri Annika Saarikko antoi hallituskumppaneilleen ukaasin, että sovituista menokehyksen lisäyksistä tulee pitää kiinni. Muutoin keskusta ei jatka hallituksessa.
Ainakin pääministeri Sanna Marin (sd.) on oudoksunut Saarikon ulostuloa. Marinin mukaan kehykset ylitetään aivan ennalta sovitulla tavalla. Saarikon ukaasille ei ollut siten mitään tarvetta. Ellei sellaiseksi lasketa lähestyviä aluevaaleja.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset esittää sähkön ja polttoaineiden veron alentamista neljänneksellä: Keskivertoperheelle lähes 500 euroa enemmän käteen vuodessa – hallituksen vaihtoehdosta tulossa 1 200 euron lisälasku

Kokoomus perustelee EU-tulonsiirtoja ”yhteisellä vahvuudella” – Purra: ”Miksi Suomen pitäisi maksaa Ranskaan sähkölaskuja ja Italian kyvyttömyyttä kerätä veroja”

Hakkarainen: Keskustalaiset väittävät, että liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä onnistuu ilman bensiinin ja dieselin tuntuvia hinnankorotuksia – ”Tietävät valehtelevansa”

Sote-uudistus syöksee kunnat entistä suurempaan ahdinkoon – Purra: Keskustan eloonjäämiskamppailu tulee kansalaisille kalliiksi

Perussuomalaisen Nuorison talouspoliittinen ohjelma julkaistu: ”Vain sitä voidaan jakaa, mitä on jaettavaksi”

Heikki Koskenkylä varoittaa hätäilemästä EU:n talouskurisääntöjen uudistamisen kanssa: ”Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu”
Viikon suosituimmat

Viraalivideo Minnesotan somalien päivähoitobisneksistä on saanut yli 110 miljoonaa katsojaa – valtamedia vaikenee
Nuori tubettaja lähti kameran kanssa kiertämään Minnesotan suurimman kaupungin päiväkoteja ihmetellen, että miksi ovet eivät aukene hänelle. Lapsia ei näkynyt missään, vaikka monissa kohteissa piti olla päiväkoti, jossa hoidetaan päivittäin sataa lasta ja joka saa siitä hyvästä miljoonatuet vuodessa. Paljastusvideo on saanut somessa valtavasti katsojia, mutta vasemmistolainen valtamedia vaikenee siitä visusti.

Kilpahiihtäjän mielestä Vantaa on jo kuin Mogadishu – poliisikin varoittaa turvattomuudesta, Vantaan kaupunginjohtaja vähättelee
Huippuhiihtäjä Vilma Nissinen kutsuu Vantaan Hakunilaa "Suomen Mogadishuksi". Vertaus ei synny tyhjästä, vaan kokemuksista itäuusimaalaisen alueen muuttuneesta ilmapiiristä. Rohkea vertaus pakottaa tarkistamaan, millaiseksi yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista on muuttunut.

Veronmaksajilta miljoonia somali- ja monikulttuuriyhdistyksille STEA:n kautta – rahojen käyttö pitkälti salattu, julkisuus puuttuu
Somali- ja monikulttuuriyhdistyksille on jaettu vuosikausia huikeita summia, jotka nousevat useisiin miljooniin euroihin. Avustusten saajien joukossa on vuodesta toiseen samoja yhdistyksiä, joiden toiminnasta tiedetään joko vähänlaisesti tai ei mitään. Perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano esittää julkista tukea saaville yhteisöille lisää velvollisuuksia avata rahankäyttöään – tai vaihtoehtoisesti rahahanat kokonaan kiinni.

Onni Rostila: Minnesotan somalien massiivinen tukihuijaus paljastaa länsimaisen liberalismin sokean pisteen
Minnesotassa paljastuneet miljardiluokan tukihuijaukset ovat saaneet Onni Rostilan pohtimaan sitä, miten tällainen toiminta on ollut mahdollista. Vastaus liittynee siihen, että etniset ryhmät saapuvat uusiin kotimaihinsa ryhminä, eivät yksilöinä. - Valtakulttuuriin sopeutumiseen ei ole painetta, kannusteita eikä halua, Rostila toteaa.

Kotiavustaja raiskasi 100-vuotiaan – välttyi karkotukselta, koska siteet Ruotsiin ovat ”liian vahvat”
Monesti tuomittu rikollinen työskenteli kotiavustajana ja raiskasi ainakin yhden vanhuksen työssä ollessaan. Irakilaismies ehti jäädä sairauslomallekin, ennen kuin yhteiskunta havahtui rikoksiin. Mies sai vankeustuomion raiskauksesta mutta aiemmistakin tuomioista huolimatta välttyi karkotukselta, koska hänen siteensä Ruotsiin "painoivat enemmän".

Italialaisten palestiinalaisille lahjoittamat avustukset menivätkin terroristeille – Rydman: ”Kukapa olisi arvannut”
Italialaisten lahjoitukset humanitaariseen apuun päätyivätkin Hamasin terroristeille, Helsingin Sanomat kertoo. HS:n mukaan Italian viranomaiset ovat pidättäneet useita ihmisiä epäiltyinä terroristijärjestö Hamasin rahoittamisesta hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.

Helsingin yliopiston kunniatohtori on poliisin vanha tuttu – sai syytteen niskoittelusta Elokapina-mielenosoituksessa
Ruotsalainen vasemmistoaktivisti Greta Thunberg on syytteessä niskoittelusta poliisia vastaan. Syyte koskee Helsingissä kesällä 2024 järjestettyä Elokapinan mielenosoitusta, jossa poliisi kantoi mielenosoittajia pois ajoradalta. Vastikään Thunberg on myös jäänyt poliisin haaviin muun muassa Lontoossa.

Valtamedian kaksoisstandardit muokkaavat todellisuutta: Elon Muskin kainalontuuletus oli natsitervehdys mutta muslimipormestarin ei
Perinteisten medioiden toimittajat ahkeroivat viime vuonna päätteet sauhuten tarinoita siitä, kuinka liikemies Elon Musk oli innostunut taistelun tuoksinassa oikomaan kättään ja mukamas tekemään niin sanotun natsitervehdyksen. Kun joku muu tekee vastaavan eleen, vaikenee valtamedia kuin muuri.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija lietsoo somessa vallankumousta ja vaatii kapitalistien hävittämistä
Perusuomalaisten ex-kansanedustaja Reijo Tossavainen kummastelee Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä leviävää Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan kirjoitusta. Tutkija on kirjoittanut Facebook-sivullaan tekstin, jossa Tossavaisen mielestä käsketään vallankumoukseen. Lisäksi tutkija toteaa eräässä päivityksessään, että Suomen voisi liittää Venäjään.

Ennen näkemätöntä väkivaltaa Alankomaissa uudenvuoden aattona – poliiseja ammuttiin raketeilla ja kirkkokin poltettiin maan tasalle
Hollannissa ilotulitteiden ampuminen lähti uudenvuoden aattona totaalisesti käsistä riehujien tulittaessa viranomaisia ja ampuessa summittaisesti kohti väkijoukkoja. Kaksi ihmistä kuoli ja satoja loukkaantui. Kirkkokin paloi siinä sivussa. Vuodenvaihteen levottomuudet Euroopassa olivat enemmän tai vähemmän heijastuksia hallitsemattoman maahanmuuton ongelmista ja kansallismielisten puolueiden kannatus sai taas kerran vankan lisäpotkun.











