

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
IMF ja oppositio samoilla linjoilla Suomen talouden suunnasta – heräsikö keskusta vaalien alla punavihreällä saarellaan?
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n säännöllisesti julkaistavat maaraportit kertoivat viikonlopun alla Suomen talouden näkymistä. IMF korosti raportissaan Suomen onnistuneen välttämään pahimman korona-aikana korkeahkon rokotekattavuuden vuoksi. Sen sijaan valtion tulisi hillitä menojaan saadakseen velka-asteensa kuriin.
Rahasto arvelee Suomen talouden kasvavan 3,25 prosenttia tänä vuonna ja 2,75 prosenttia ensi vuonna. Kasvun lähteinä ovat yksityinen kulutus ja investoinnit. Kasvun arvellaan hidastuvan myöhemmin vain 1,25 prosenttiin.
IMF odottaa Suomen velkaisuuden rikkovan 70 prosenttia bruttokansantuotteesta tänä vuonna. Velan kasvu hidastuu, mutta valtion pysyvät menot ovat kasvaneet pandemian edeltävältä ajalta. Tällaisia menoja on noin prosentti bruttokansantuotteesta
Työllisyystoimet eivät korjaa tasapainoon
Hallituksen laatimilla työllisyystoimilla maamme velkaisuus ei todennäköisesti pysäytä velan kasvua vuosikymmenen puolivälissäkään. Rahasto suosittelee talouspolitiikan tasapainottamista pääosin menoja vähentämällä.
IMF:n mukaan Suomessa verotus on jo verrattain kireää, eikä talouden tasapainoa kannata hakea veroja korottamalla.
Rakenteellinen perusalijäämä on jäämässä koronavuoden 2020 korkealle tasolle – 2,25 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Korona luo vieläkin varjoja
Monissa eurooppalaisissa maissa on jouduttu turvautumaan uusiin koronasulkuihin. Esimerkiksi Itävallassa hallitus määräsi lähes täyden sulun kymmeneksi vuorokaudeksi. Maan rokotekattavuus on kuitenkin Suomea alhaisemmalla tasolla.
Suomi voi silti joutua uuden korona-aallon kouriin. Tällöin talouspolitiikkaa voidaan joutua helpottamaan kertaluontoisilla menolisäyksillä.
Kun toipuminen on käynnissä, tulee talouspolitiikkaa kiristää velan kääntämiseksi laskuun. Suomen tulisi myös varautua ikääntymisen myötä tuleviin menoihin.
Osan menokorjauksista voisi tehdä vähentämällä varhaista eläköitymistä.
IMF suosittelee menokehyksiin palaamista vuonna 2023. Hallitus on aikeissa ylittää menokehyksen 2023 hulppealla puolella miljardilla eurolla. Menokehyksiin palaaminenkaan ei tarkottaisi vielä velan kasvun pysäyttämistä.
Keskusta yrittää uudelleen
Kevään puoliväliriihessä keskusta ja RKP olisivat toivoneet tiukempaa talouskuria vuodelle 2023. Punavihreät puolueet sanelivat kuitenkin ehdot, joihin erityisesti keskustan oli vaikea taipua.
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä kirjoitti puoliväliriihen tuottamasta pettymyksestä:
– Onkin vaikea pitää riihessä päätettyä sinänsä pientä kehyksen ylittämistä vielä vuonna 2023 suhdannepoliittisesti mitenkään perusteltuna, Vihriälä kirjoitti keväällä.
Keskustalainen valtiovarainministeri Annika Saarikko antoi hallituskumppaneilleen ukaasin, että sovituista menokehyksen lisäyksistä tulee pitää kiinni. Muutoin keskusta ei jatka hallituksessa.
Ainakin pääministeri Sanna Marin (sd.) on oudoksunut Saarikon ulostuloa. Marinin mukaan kehykset ylitetään aivan ennalta sovitulla tavalla. Saarikon ukaasille ei ollut siten mitään tarvetta. Ellei sellaiseksi lasketa lähestyviä aluevaaleja.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset esittää sähkön ja polttoaineiden veron alentamista neljänneksellä: Keskivertoperheelle lähes 500 euroa enemmän käteen vuodessa – hallituksen vaihtoehdosta tulossa 1 200 euron lisälasku

Kokoomus perustelee EU-tulonsiirtoja ”yhteisellä vahvuudella” – Purra: ”Miksi Suomen pitäisi maksaa Ranskaan sähkölaskuja ja Italian kyvyttömyyttä kerätä veroja”

Hakkarainen: Keskustalaiset väittävät, että liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä onnistuu ilman bensiinin ja dieselin tuntuvia hinnankorotuksia – ”Tietävät valehtelevansa”

Sote-uudistus syöksee kunnat entistä suurempaan ahdinkoon – Purra: Keskustan eloonjäämiskamppailu tulee kansalaisille kalliiksi

Perussuomalaisen Nuorison talouspoliittinen ohjelma julkaistu: “Vain sitä voidaan jakaa, mitä on jaettavaksi”

Heikki Koskenkylä varoittaa hätäilemästä EU:n talouskurisääntöjen uudistamisen kanssa: “Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu”
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.