

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Immonen: Ampumaratoja tarvitaan lisää – ”Rataverkoston on oltava kattava koko maassa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mukaan ampumaratojen vähäinen määrä Suomessa on ongelma, johon hallituksen tulisi pikaisesti puuttua.
– Suomessa on ollut kauan huolestuttavana suuntauksena ampumaratojen jatkuva väheneminen. Tämä trendi ei saa enää jatkua. Laadukkaita ampumaratojaratoja tulee lisätä erityisesti niille alueille, joilla radat ovat ajautuneet aivan liian kauas metsästäjistä ja muista ammunnan harrastajista, Olli Immonen linjaa tuoreessa blogi-kirjoituksessaan.
Liian tiukkoja ympäristömääräyksiä
Myös Metsästäjäliitto on ilmaissut huolensa ampumaratojen vähenemisestä. Sen mukaan ampumaratojen määrä on vähentynyt dramaattisesti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, ja niitä on toiminnassa enää vain 670.
– On kiistatonta, että ammunnan harjoittelu luo perustan koko lajille. Esimerkiksi ennen metsästyskauden alkua jokainen vastuunsa tiedostava metsästäjä haluaa varmistaa taitonsa ampumaradalla, Immonen toteaa.
Immosen mukaan joillakin alueilla ampumaratojen toimintaluvat ovat kiven takana ja myös lupien saaminen on hankalaa ja hidasta.
– Palautetta on tullut myös siitä, että eri kunnissa on erilaisia käytäntöjä koskien ampumaratalupien käsittelyä. Ympäristöministeriön säädöksiä ja ohjeita tulkitaan alueellisesti eri tavoin. Lisäksi ampumaradoilla on erilaisia tiukkoja ympäristömääräyksiä, ja yhä harvemmalla radalla voi ampua esimerkiksi pitkäpiippuisilla aseilla. Kunnilla voi olla myös vaikeuksia toteuttaa ratahankkeita heikkenevien taloudellisten resurssien vuoksi.
Lainsäädäntö ei saa olla esteenä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut merkittävästi Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilannetta.
– Tämä on syytä huomioida, kun mietitään ratojen merkitystä kansalliselle turvallisuudelle. Valtiovallan on syytä tiedostaa lajin kokonaisvaltainen merkitys yhteiskunnassamme. Suomalaisten kiinnostusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on tuettava ja siihen on rohkaistava, Immonen toteaa.
– Toimia ja tehokkuutta tarvitaan usealla tasolla sekä käytännön toteutuksessa että lainsäädännössä. Lainsäädäntö ei saa olla este ratahankkeille. Tarvitaan myös lakimuutoksia, joilla mahdollistettaisiin Puolustusvoimien aseiden ja ampumatarvikkeiden käyttö Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutuksissa.
Pitkät välimatkat este harjoittelulle
Immosen mukaan tilannetta auttaa hieman se, että maa- ja metsätalousministeriö on rahoittamassa ympäristölupahanketta, jonka tavoitteena on saada ympäristölupa noin 150 ampumaradalle.
– Hanke toivottavasti hidastaa rataverkoston harvenemista, mutta se ei ole yksin riittävä toimenpide kattamaan nykyisiä tarpeita. Vallitsevasta, suorastaan kriisinomaisesta tilanteesta on päästävä eteenpäin ja turvattava rataverkosto järjestelmällisesti ja valtakunnallisesti kattavasti.
– Riittävän usealla frekvenssillä tapahtuva harjoittelu on mahdollistettava ja harjoittelu on voitava tehdä turvallisissa ja laadukkaissa olosuhteissa. Välimatkat radoille eivät saa muodostua esteeksi harjoittelulle.
Byrokratiaa tulee vähentää
Immonen muistuttaa, että Suomessa harrastetaan laajasti ammuntaa, ja se on monille enemmän kuin harrastus.
– Ampumaratoja eivät tarvitse ainoastaan harrastajat ja metsästäjät, vaan niitä tarvitsevat myös viranomaiset, ampumaurheilijat ja reserviläiset.
– Nykyistä ampumaratalainsäädäntöä on välittömästi ryhdyttävä uudistamaan ja selkeyttämään. Byrokratiaa tulee vähentää ja lupaedellytyksiä helpottaa. Ympäristöviranomaisten tietotaito on päivitettävä vastaamaan tarvetta, jotta käytänteet eri kunnissa saadaan yhdenmukaisiksi. Hieno laji vaatii tasoisensa olosuhteet. On koko Suomen etu, että lajin harrastaminen tehdään joustavaksi ja valtakunnallisesti kattavaksi, Immonen totea.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- harjoittelu toimintaluvat ympäristömääräykset ampumaradat Maanpuolustuskoulutus maa- ja metsätalousministeriö Puolustusvoimat Byrokratia Turvallisuus Olli Immonen maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri ja Ronkainen: Ampumaratojen riittävyys varmistettava

Huolehtiiko hallitus siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä?

Puolustusvaliokunta vaatii lainsäädäntömuutoksia ja rahoitusta vapaaehtoisen maanpuolustuksen lisäämiseksi – ”On Suomen etu, jos pystymme varautumaan kriiseihin mahdollisimman monipuolisesti”

Kuntien on osallistuttava ampumaratojen siirtokustannuksiin – ”Tilanne on ampumaratojen omistajia kohtaan hyvin epäreilu”

Huru ja Junnila vaativat järkeä ampumaratojen ympäristölupakäytäntöihin

Puolustusvaliokunnalta tukea vapaaehtoiselle maanpuolustukselle – ”Koulutus turvattava kaikissa olosuhteissa”

Kansanedustaja Huru kahmii mitaleita Hollannissa kansainvälisissä ampumakisoissa

Antikainen: Verovähennysoikeus tukemaan vapaaehtoista maanpuolustusta

Kansanedustaja Petri Huru niitti menestystä haulikkoammunnassa Kanadassa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.