

LEHTIKUVA
Immonen elpymispaketista: EU-oikeuspalvelu ei ole riippumaton laillisuusvalvoja, hallitus velvollinen ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset
Keskustelu 750 miljardin euron suuruisesta EU:n elpymispaketista käy parasta aikaa kuumana Suomessa. Perussuomalaiset ovat alusta asti ilmaisseet vastustavansa Suomen osallistumista pakettiin. Elpymispakettiin liittyvien poliittisten näkökulmien lisäksi julkisessa keskustelussa esiin ovat nousseet välineeseen sisältyvät oikeudelliset ongelmat.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta nosti lausunnossaan (PeVL 16/2020) esiin tiukkoja oikeudellisia reunaehtoja, joiden puitteissa hallitus voi neuvotella elpymisvälineestä. Perustuslakivaliokunta on korostanut, että EU:n on oikeusvaltion periaatteisiin sitoutuneena oikeusyhteisönä ja demokraattisena yhteisönä tarpeen tehdä ratkaisut oikeudellisesti kestävällä tavalla.
Komission ehdotuksen elpymisvälineestä on nähty sisältävän oikeudellisia ongelmia. Perustuslakivaliokunta on katsonut, ettei hallitus voi neuvotteluissa hyväksyä komission ehdotusta sellaisenaan. Kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Olli Immonen (ps.) pitää tärkeänä, että Suomi varmistuu ehdotuksen oikeusperustan laillisuudesta.
– EU:n toimille on aina kyettävä osoittamaan selvä ja hyväksyttävä oikeusperusta unionin perussopimuksista. Hallitus ei voi hyväksyä sellaista unionin säädöstä EU-säädösmenettelyssä, joka on ilmeisessä ristiriidassa Suomen perustuslain tai EU:n perusoikeusperuskirjan kanssa, Immonen korostaa.
”Suuri valiokunta veti mutkat suoriksi”
EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta julkaisi tänään elpymisvälineestä lausunnon, jossa se ohittaa elpymisvälineeseen sisältyvät oikeudelliset ongelmat vetoamalla EU:n neuvoston oikeuspalvelun lausuntoon ja asiantuntijakuulemisiin. Suuri valiokunta linjasi lausunnossaan: ”Elpymispaketin perussopimusmukaisuuteen liittyvät huolet ovat väistyneet”. Perussuomalaiset jättivät kokouksessa lausuntoon eriävän mielipiteen.
Perustuslakivaliokunnan tuoreessa pöytäkirjamerkinnässä (14.7.) puolestaan todetaan, että ”neuvoston oikeuspalvelun lausunto vähentää alustavan arvion mukaan jonkin verran niitä huolia, joita valiokunnan lausunnossa esitetään komission alkuperäisten ehdotusten yhteensopivuudesta perussopimusten kanssa”. Lisäksi perustuslakivaliokunta toteaa, että sen aiempi lausunto elpymisvälineestä on edelleen kaikilta osin voimassa.
– En yhdy suuren valiokunnan kantaan siitä, että elpymisvälineen perussopimuksenmukaisuuteen liittyvät huolet olisivat väistyneet. Suuri valiokunta veti asiassa niin sanotusti mutkat suoriksi. On muutenkin syytä muistaa, että perustuslakivaliokunnan arvioilla on tällaisissa kysymyksissä eduskunnassa suurin painoarvo, Immonen sanoo.
– Kaikki eduskunnan valiokunnat ovat velvollisia ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset. Sama koskee hallitusta, joka ei voi toimia EU-lainsäädännön valmistelussa vastoin perustuslakivaliokunnan ilmaisemaa selvää ja ehdotonta valtiosääntöoikeudellista kantaa.
Neuvoston oikeuspalvelu palvelee EU:n agendaa
Immosen mukaan neuvoston oikeuspalvelun lausunto on monilta osin samoilla linjoilla perustuslakivaliokunnan lausunnon kanssa. Oikeuspalvelun lausunto vahvistaa erityisesti kaksi perustuslakivaliokunnan esiin nostamaa asiaa: EU:n toiminnan rahoittamista velaksi on pidetty aina yhteensopimattomana SEUT 310 -artiklan kanssa. Toiseksi elpymisrahastoehdotuksen katsotaan olevan monin tavoin täysin ennennäkemätön.
– On mielenkiintoista nähdä, tullaanko oikeuspalvelun esittämiä korjaus- ja täydennystarpeita huomioimaan neuvotteluissa.
Oikeuspalvelu ei ole tuomioistuin
Samalla Immonen kuitenkin muistuttaa, että neuvoston oikeuspalvelu ei ole riippumaton laillisuusvalvoja.
– Oikeuspalvelu ei ole tuomioistuin eikä perustuslakivaliokunta. Se ei edusta jäsenvaltioita, vaan sen toimintaa ohjaa neuvoston institutionaalinen etu. Sillä on käytännössä paljon liikkumatilaa toteuttaa ”innovatiivisia” tapoja toimia ja tulkita EU:n oikeutta. Oikeuspalvelu on ensisijaisesti poliittista päätöksentekoa tukeva elin. Sen tehtävänä on mahdollistaa päätökset, joita EU:ssa tehdään.
– Perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, että oikeuspalvelun lausunnossa on myös avoimeksi jääneitä kohtia, oikeudellisia ongelmia, jotka oikeuspalvelu on syystä tai toisesta ohittanut. Niiden kohdalla Suomen hallituksen olisi tullut suorittaa omaa arviointia, jossa otetaan huomioon myös perustuslakivaliokunnan lausunnon kirjaukset, Immonen toteaa.
Perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen on saatava elpymisvälinettä koskevaan ehdotukseen muutoksia. Valiokunta tulee täydentämään valtiosääntöoikeudellista arviotaan elpymisvälinekokonaisuudesta neuvotteluprosessin edetessä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


VM:n ex-ylijohtaja arvioi erittäin kriittisesti EU-elvytysrahastoa ja EU-veroja – ”Lopputuloksena hallitsematon byrokratia, viimeiseen pisaraan puristettu veronmaksaja, palkansaaja ja yrittäjä”

Hakkarainen: ”Suomen hallituksen tulisi nimenomaan pitää Suomen puolia neuvotteluissa, mutta oman maan edunvalvonta ei Marinin hallitukselle ollenkaan tärkeää”

Halla-aho painotti: Suomi voi kieltäytyä osallistumasta 750 miljardin EU-elvytykseen – ”Jospa tuettaisiin suoraan suomalaista teollisuutta, eikä lähetettäisi rahoja Italian kautta”

Jani Mäkelä EU-elvytyspaketista: Koko paketti on hylättävä – paketin vastuut ”hävittäjähankintojen luokkaa”

Sanna Antikainen: Tiedossa maksajan rooli, Suomen uskallettava sanoa EU-neuvotteluissa ”ei”

Suomen pääministeri Marinilla tiukka paikka: Suomen pitäisi velkaantua lahjoittaakseen rahaa Italiaan, jotta Italia pysyisi jatkossakin tuettavien maiden joukossa

Jani Mäkelä EU-neuvotteluista: Suomen viennin väitetään riippuvan tästä, mutta viennistämme vain kuusi prosenttia menee niihin maihin, jotka paketista eniten hyötyisivät
Viikon suosituimmat

Perussuomalaiset vaativat Turun jättimoskeijan tonttivarauksen eväämistä – Junnila varoittaa ulkomaisesta rahoituksesta ja poliittisesta islamista
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.

Helsingin Sanomat punoi tarinan taksikuskeja häiritsevistä suomalaisista naisista
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.

Poliisi keskeytti Ruotsissa epäillyn pikkutytön sukuelinten silpomisen – pääministeri vaatii tekijöille vankeutta ja karkotuksia
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.

SDP:n eduskuntavaaliehdokas heittää lokaa ministerin päälle syyllistävällä kuvamanipulaatiolla – vaatii samaan aikaan stoppia eriarvoistumiselle
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.

Vantaan vetovoima koetuksella: Asukkaat vaihtuvat, asuntojen arvo sulaa
Kotimaan muuttotappio, voimakkaasti muuttunut väestörakenne ja laskevat asuntojen hinnat herättävät kysymyksen siitä, millaiseksi kaupungiksi Vantaa on kehittymässä – ja kenelle se on tulevaisuudessa houkutteleva.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












