Poliitikot piiloutuvat kansainvälisten sopimusten taakse ja käyttävät sopimuksia perusteluna sille, ettei maahanmuuttopolitiikkaa sen vuoksi voisi muka tiukentaa Suomessa nykyistä enempää, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen blogissaan.

– Todellisuudessa Suomella on tällä hetkellä Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka, mitä tulee esimerkiksi perheenyhdistämiskäytäntöihin. Tämä kertoo siitä, että tiukentamisen varaa löytyy – kyse on ainoastaan poliitikkojen tahtotilasta.

– On sanottu, että pakolais- ja ihmisoikeussopimukset velvoittivat Suomen päästämään maahan syksyllä 2015 yli 30 000 ”turvapaikanhakijaa”. Toisaalta EU:n Dublin-asetus ei olisi sitä edellyttänyt, ei myöskään Schengen-järjestelmä, Immonen muistuttaa.

Pakolaissopimus on vanhentunut eikä se toimi

Immonen huomauttaa, että halutessaan Suomi voisi tulkita pakolaissopimusta sekä EU:n lainsäädäntöä siten, ettei valtion olisi mikään pakko ottaa käsittelyyn turvallisten maiden kautta saapuvia turvapaikanhakijoita.

– Lisäksi Suomen poliittisten päättäjien tulisi uskaltaa lausua ääneen se tosiasia, että täysin erilaisiin olosuhteisiin aikoinaan luotu pakolaissopimus on vanhentunut, eikä se toimi. Se ei enää sovi nykyisenlaisiin muuttoliikkeiden määriin ja turvapaikanhaun korostumiseen.

– Pakolaissopimuksen uudelleen neuvottelu taas olisi pitkä prosessi, koska se pitäisi tehdä kansainvälisen oikeuden puitteissa ja yhteisymmärryksen löytyminen vahvasti jakautuneessa maailmassa olisi lähes mahdotonta, Immonen toteaa.

Suomen otettava mallia järkevistä maista

Immosen mielestä yksikään kansainvälinen sopimus ei saa estää Suomen valtiojohtoa suojelemasta omia kansalaisiaan. Jo nykyisin kansainvälisiä sopimuksia tulkitaan eri maissa eri tavoin, mikä näkyy mm. turvapaikanhakijoiden kohtelussa esimerkiksi Australiassa, Tanskassa, Itävallassa, Norjassa, Belgiassa ja Japanissa.

– Suomen tulee ottaa mallia edellä mainituista maista ja ryhtyä tulkitsemaan sopimuksia tiukimman mukaan.

– JOS joku sopimus käytännössä estää valtiojohtoa suojelemasta omaa kansaamme, silloin sellaisesta sopimuksesta tulee erota. Pakolaissopimuksesta, kuten muistakin kansainvälisistä sopimuksista, voi erota yhden vuoden ilmoitusajalla. Pidän enemmän kuin todennäköisenä, että koko muuttoliikkeitä koskeva kansainvälinen sopimusjärjestelmä hiljalleen murtuu, koska se ei yksinkertaisesti enää sovellu nykyiseen maailmaan, Immonen uskoo.