

MATTI MATIKAINEN
Immonen: Metsien hakkuut ovat Suomessa kestävällä tasolla – ”Poliittisten päättäjien pitäisi ottaa nyt järki käteen”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Olli Immonen ihmettelee Suomessa vellovaa keskustelua ilmastonmuutokseen, metsien hakkuuseen ja hiilinielun kasvattamiseen liittyen.
Esimerkiksi Ilmastopaneeli IPCC:n toimijat ovat todenneet, että metsähakkuita tulisi voimallisesti rajoittaa Suomessa, jotta ilmastonlämpeneminen voitaisiin pitää 1,5 asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna.
– Välittömästi IPCC:n ulostulon jälkeen vanhat puolueet lähtivät toistamaan julkisuudessa tätä samaa mantraa. Muut puolueet – perussuomalaisia lukuun ottamatta – ovat nyt siis vahvasti sitä mieltä, että metsiä ei saisi enää hakata entiseen tapaan, kansanedustaja Olli Immonen ihmettelee.
Esimerkiksi sosialidemokraatit totesivat: ”Me hakkaamme liian paljon suhteessa hiilinieluun. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että puun käyttöä kertakäyttötuotteisiin ja polttoaineisiin pitää uudelleen harkita.”
– Poliittisten päättäjien pitäisi ottaa nyt järki käteen ja tarkastella asiaa puolueettomasti sekä ympäristöllisten että taloudellisten realiteettien valossa, Immonen sanoo.
Suomi on Euroopan metsäisin maa
Immonen muistuttaa, että Suomi on Euroopan metsäisin maa. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen pinta-alasta metsätalousmaata on 78 prosenttia. Metsämaata on arvioiden mukaan 20,1-22,1 miljoonaa hehtaaria eli neljä hehtaaria jokaista suomalaista kohti. Euroopan keskiarvo on 1,3 hehtaaria.
– Suomen ei tarvitse vähentää metsähakkuitaan. Suomessa metsien hakkuut ovat kestävällä tasolla. On myös syytä muistaa, että Suomessa metsien puuvaranto ja hiilivarasto ovat kasvaneet vuosikymmenten ajan.
– Oikein tehtyinä hakkuut ylläpitävät tai jopa kiihdyttävät metsien kasvua. Harvennushakkuissa metsästä otetaan pois kuolleet ja huonokasvuiset puut, jotta jäljelle jäävät puut voisivat jatkaa kasvuaan paremmissa oloissa. Suomessa metsäpolitiikkaa tulee tehdä vastuullisesti siten, ettemme vaaranna metsäteollisuutemme kilpailukykyä, Immonen painottaa.
Metsäteollisuus on Suomen talouden selkäranka
Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen metsätalouden vuotuiseksi liikevaihdoksi noin 20 miljardia euroa, ja sen osuus nettoviennistä on 27 prosenttia.
– Metsäteollisuus on Suomen talouden selkäranka. Tämä on syytä tiedostaa myös politiikkatoimia tehtäessä. Esimerkiksi puurakentaminen luo Suomelle ennenäkemättömiä uusia mahdollisuuksia. Puulla voidaan korvata uusiutumattomia raaka-aineita: rakentamisessa tulee suosia enemmän puuta, joka sitoo hiiltä. Puulla voidaan myös korvata fossiilisia polttoaineita, muovia ja tekstiilien keinokuituja, Immonen sanoo.
Immonen muistuttaa, että suomalaiset ovat suhtautuneet eri aikakausina metsään ja luonnonmaisemiin eri tavoin. Esi-isillemme metsät olivat pyhiä paikkoja. Kansallisromantiikan aikakaudella maalaustaide ja kaunokirjallisuus jättivät pysyvät jäljet suomalaisten metsä- ja luonnonmaisemakäsitykseen.
– Mielestäni Suomen metsäpolitiikassa on tähdättävä tilanteeseen, jossa metsien pyhyys ja maisemaestetiikka sekä vastuullinen metsänhoito ja metsätalouden harjoittaminen ovat tasapainossa. Parhaimmillaan metsät voivat palvella samaan aikaan tuotantopaikkana ihmistä sekä toimia kestävänä elinympäristönä ihmisille sekä eri kasvi- ja eläinlajeille.
Metsittämistä edistettävä globaalilla tasolla
Immosen mkaan metsien hiilinieluja voidaan lisätä metsittämällä puuttomia alueita sekä kasvattamalla nykymetsien hiilivarastoja oikein toteutettujen hakkuiden ja metsien hoidon avulla.
– On tärkeää panostaa sellaisten alueiden metsittämiseen, missä on ollut aiemmin metsää. Lisäksi voidaan tähdätä olemassa olevien metsien puuvarantojen kartuttamiseen metsien tihentämisen ja puuston järeytymisen keinoin.
– Julkinen valta voisi tukea metsien perustamista ja metsähoitotoimia, kun metsänomistajan toimenpiteistä saama hyöty on metsän pitkän kiertoajan takia liian kaukana. Metsänomistajille voitaisiin antaa tukea, jotta he kasvattaisivat puut järeämmiksi ja vanhemmiksi ja siten kasvattaisivat myös metsien hiilinielua. Tällöin metsäteollisuus saisi metsistä myös nykyistä enemmän arvokasta raaka-ainetta biotuoteteollisuuden tarpeisiin.
Immonen pitää tärkeänä, että metsittämiskysymys nostetaan esiin globaalilla tasolla.
– Suomen tulisi tukea metsittämistoimia globaalisti, erityisesti Afrikassa. Tämä olisi perusteltua myös sen vuoksi, että Afrikassa jatkuvasti yhä enemmän alueita muuttuu asuinkelvottomiksi, väestö lisääntyy ja muuttopaine kasvaa.
Sosiaalista vakautta kehitysmaihin
Suomessa globaalin metsittämiskysymyksen on nostanut näkyvästi esiin puurakentamisen emeritusprofessori Eero Paloheimo, joka ehdotti Suomen Uutisten haastattelussa Afrikan hiekka-aavikoiden, erityisesti Saharan, metsittämistä.
– Paloheimon esittämä ajatus on kunnianhimoinen, mutta erittäin kannatettava. Tätä viestiä Suomen päättäjien olisi perusteltua viedä eteenpäin kansainvälisissä pöydissä. Suomessa metsien hakkuut ovat kestävällä tasolla, mutta Paloheimon esittämällä toimenpiteellä tuettaisiin tehokkaasti muun maailman paikallista ekologista ja sosiaalista vakautta sekä työllisyyttä, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Suomalainen metsäteollisuus ja sen työpaikat tulee turvata

Professori Eero Paloheimo yhdistäisi maailman armeijat metsittämään Saharan

Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittinen ohjelma on julkaistu

Antikainen: Hallituksen on varmistettava metsäteollisuuden säilyminen Kiteellä

Wihonen: Kitee julistettava kriisikunnaksi
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.

Antikainen: Hovioikeus tuomitsi HS-toimittajat maanpetosrikoksesta – mutta kuinka paljon salaisuuksia ehti vuotaa?
Helsingin Sanomien toimittajien teot eivät jättäneet tulkinnanvaraa niiden vakavuuden suhteen, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kirjoittaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää