Immonen: Metsien hakkuut ovat Suomessa kestävällä tasolla – ”Poliittisten päättäjien pitäisi ottaa nyt järki käteen”

Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Olli Immonen ihmettelee Suomessa vellovaa keskustelua ilmastonmuutokseen, metsien hakkuuseen ja hiilinielun kasvattamiseen liittyen.

Esimerkiksi Ilmastopaneeli IPCC:n toimijat ovat todenneet, että metsähakkuita tulisi voimallisesti rajoittaa Suomessa, jotta ilmastonlämpeneminen voitaisiin pitää 1,5 asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna.

– Välittömästi IPCC:n ulostulon jälkeen vanhat puolueet lähtivät toistamaan julkisuudessa tätä samaa mantraa. Muut puolueet – perussuomalaisia lukuun ottamatta – ovat nyt siis vahvasti sitä mieltä, että metsiä ei saisi enää hakata entiseen tapaan, kansanedustaja Olli Immonen ihmettelee.

Esimerkiksi sosialidemokraatit totesivat: ”Me hakkaamme liian paljon suhteessa hiilinieluun. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että puun käyttöä kertakäyttötuotteisiin ja polttoaineisiin pitää uudelleen harkita.”

– Poliittisten päättäjien pitäisi ottaa nyt järki käteen ja tarkastella asiaa puolueettomasti sekä ympäristöllisten että taloudellisten realiteettien valossa, Immonen sanoo.

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Immonen muistuttaa, että Suomi on Euroopan metsäisin maa. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen pinta-alasta metsätalousmaata on 78 prosenttia. Metsämaata on arvioiden mukaan 20,1-22,1 miljoonaa hehtaaria eli neljä hehtaaria jokaista suomalaista kohti. Euroopan keskiarvo on 1,3 hehtaaria.

– Suomen ei tarvitse vähentää metsähakkuitaan. Suomessa metsien hakkuut ovat kestävällä tasolla. On myös syytä muistaa, että Suomessa metsien puuvaranto ja hiilivarasto ovat kasvaneet vuosikymmenten ajan.

– Oikein tehtyinä hakkuut ylläpitävät tai jopa kiihdyttävät metsien kasvua. Harvennushakkuissa metsästä otetaan pois kuolleet ja huonokasvuiset puut, jotta jäljelle jäävät puut voisivat jatkaa kasvuaan paremmissa oloissa. Suomessa metsäpolitiikkaa tulee tehdä vastuullisesti siten, ettemme vaaranna metsäteollisuutemme kilpailukykyä, Immonen painottaa.

Metsäteollisuus on Suomen talouden selkäranka

Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen metsätalouden vuotuiseksi liikevaihdoksi noin 20 miljardia euroa, ja sen osuus nettoviennistä on 27 prosenttia.

– Metsäteollisuus on Suomen talouden selkäranka. Tämä on syytä tiedostaa myös politiikkatoimia tehtäessä. Esimerkiksi puurakentaminen luo Suomelle ennenäkemättömiä uusia mahdollisuuksia. Puulla voidaan korvata uusiutumattomia raaka-aineita: rakentamisessa tulee suosia enemmän puuta, joka sitoo hiiltä. Puulla voidaan myös korvata fossiilisia polttoaineita, muovia ja tekstiilien keinokuituja, Immonen sanoo.

Immonen muistuttaa, että suomalaiset ovat suhtautuneet eri aikakausina metsään ja luonnonmaisemiin eri tavoin. Esi-isillemme metsät olivat pyhiä paikkoja. Kansallisromantiikan aikakaudella maalaustaide ja kaunokirjallisuus jättivät pysyvät jäljet suomalaisten metsä- ja luonnonmaisemakäsitykseen.

– Mielestäni Suomen metsäpolitiikassa on tähdättävä tilanteeseen, jossa metsien pyhyys ja maisemaestetiikka sekä vastuullinen metsänhoito ja metsätalouden harjoittaminen ovat tasapainossa. Parhaimmillaan metsät voivat palvella samaan aikaan tuotantopaikkana ihmistä sekä toimia kestävänä elinympäristönä ihmisille sekä eri kasvi- ja eläinlajeille.

Metsittämistä edistettävä globaalilla tasolla

Immosen mkaan metsien hiilinieluja voidaan lisätä metsittämällä puuttomia alueita sekä kasvattamalla nykymetsien hiilivarastoja oikein toteutettujen hakkuiden ja metsien hoidon avulla.

– On tärkeää panostaa sellaisten alueiden metsittämiseen, missä on ollut aiemmin metsää. Lisäksi voidaan tähdätä olemassa olevien metsien puuvarantojen kartuttamiseen metsien tihentämisen ja puuston järeytymisen keinoin.

– Julkinen valta voisi tukea metsien perustamista ja metsähoitotoimia, kun metsänomistajan toimenpiteistä saama hyöty on metsän pitkän kiertoajan takia liian kaukana. Metsänomistajille voitaisiin antaa tukea, jotta he kasvattaisivat puut järeämmiksi ja vanhemmiksi ja siten kasvattaisivat myös metsien hiilinielua. Tällöin metsäteollisuus saisi metsistä myös nykyistä enemmän arvokasta raaka-ainetta biotuoteteollisuuden tarpeisiin.

Immonen pitää tärkeänä, että metsittämiskysymys nostetaan esiin globaalilla tasolla.

– Suomen tulisi tukea metsittämistoimia globaalisti, erityisesti Afrikassa. Tämä olisi perusteltua myös sen vuoksi, että Afrikassa jatkuvasti yhä enemmän alueita muuttuu asuinkelvottomiksi, väestö lisääntyy ja muuttopaine kasvaa.

Sosiaalista vakautta kehitysmaihin

Suomessa globaalin metsittämiskysymyksen on nostanut näkyvästi esiin puurakentamisen emeritusprofessori Eero Paloheimo, joka ehdotti Suomen Uutisten haastattelussa Afrikan hiekka-aavikoiden, erityisesti Saharan, metsittämistä.

– Paloheimon esittämä ajatus on kunnianhimoinen, mutta erittäin kannatettava. Tätä viestiä Suomen päättäjien olisi perusteltua viedä eteenpäin kansainvälisissä pöydissä. Suomessa metsien hakkuut ovat kestävällä tasolla, mutta Paloheimon esittämällä toimenpiteellä tuettaisiin tehokkaasti muun maailman paikallista ekologista ja sosiaalista vakautta sekä työllisyyttä, Immonen sanoo.