Irakin levottomuuksien uskottiin rauhoittuvan, kun pääministeri Adil Abdul Mahdi julisti maahan kolmen päivän suruajan lokakuun puolivälissä. Hetkeksi näin kävikin, kunnes hauras hiljaisuus haaksirikkoutui uusiin taisteluihin. Iranin tukemat shiiamuslimit horjuttavat nyt valtarakenteita sekä Irakissa että Libanonissa.

Irakin levottomuudet saivat alkunsa shiioista koostuvan kansan enemmistön saatua tarpeekseen maata riivaavasta talousahdingosta, huonoista julkisista palveluista, työttömyydestä sekä joka paikkaan ulottuvasta korruptiosta.

Maanantaina jatkuneisiin opiskelijamellakoihin on osallistunut tuhansia ihmisiä ja uhriluku lasketaan kymmenissä.

Väkivalta lisää väkivaltaa

Irakin pääkaupungissa Bagdadissa on ollut öisin ulkonaliikkumiskielto, mutta se ei ole ole juurikaan hillinnyt mielenosoittajia. Turvallisuusjoukot ovat tukahduttaneet mielenilmaisut kovalla kädellä. Liikkeellä on ollut myös lisää bensaa liekkeihin heittäviä kaaoksen lietsojia. Lokakuun alusta raivonneissa mielenosoituksissa on kuollut ainakin 250 ihmistä.

Irakin shiiojen uskonnollinen, kansallismielinen ja populistinen johtaja Muqtada al-Sadr aiheuttaa harmaata partaan Yhdysvaltain lisäksi Iranille. Häntä on usein tituleerattu maan vaarallisimmaksi mieheksi ja hän ei näytä olevan kenenkään talutusnuorassa. Al-Sadr ilmoittikin vetävänsä oman ryhmänsä parlamentista, koska pääministeri ei suostu eroamaan. Tämä heikentää entisestään Irakin johdon mahdollisuuksia saada sekasortoinen tilanne hallintaansa.

Hizbollah hyökkää Beirutissa

Shiiamuslimit ovat pääroolissa myös Libanonin levottomuuksissa. Moniuskontoisen ja valmiiksi räjähdysherkän maan saaminen sekaisin ei tosin vaadi kovin suurta viitseliäisyyttä. Kuluvalla viikolla iranilaismielisen Hizbollah-liikkeen sadat kannattajat hyökkäsivät Libanonin hallitusta arvostelevien mielenosoittajien kimppuun polttaen näiden telttoja keskellä Beirutia.

Libanonin levottomuudet johtuvat – kuinka ollakaan – tavallisten kansalaisten raivosta korruptoitunutta poliittista yläluokkaa kohtaan, joka on johtanut maata vuonna 1990 päättyneestä sisällissodasta lähtien.

Sunnien ja shiiojen sota

Irakin ja Libanonin mellakoita yhdistää se, että Iran-mieliset shiiat ovat keskeisessä roolissa kummankin maan hauraassa ja nyt säröilevässä rauhassa. Lähi-idän mannerlaatat liikkuvat kaaokseen johtaneen arabikevään jälkimainingeissa, kun shiiajohtoinen Iran ja sunnijohtoinen Saudi-Arabia vääntävät kättä alueella.

Väkivalta ja loppumaton sekasorto voivat jälleen kerran ajaa ihmiset massoittain liikkeelle. Tilanne on tosin toinen kuin vuonna 2015. Lähtijät tietävät nyt todennäköisesti jo lähtiessään, minne suunnata: neljä vuotta sitten Eurooppaan tuli yli puolitoista miljoonaa ihmistä ja paljolti juuri nykyisiltä kriisialueilta.

SUOMEN UUTISET