Maailmassa on tänä päivänä 272 miljoonaa siirtolaista. Valtaosa heistä ei ole liikkeellä pakosta, vaan ihmiset yksinkertaisesti etsivät parempaa elämää. Afrikan maista halutaan Eurooppaan, koska nuoret eivät usko oman maansa tarpeeksi ripeään poliittiseen ja taloudelliseen kehitykseen. YK:n tutkimuksessa haastatellut ihmiset eivät juurikaan perustelleet siirtolaisuuttaan humanitaarisilla syillä.

YK:n kehitysohjelman tuoreessa raportissa selvitettiin haastatteluin vajaan kahdentuhannen Afrikasta lähteneen henkilön eri syitä suoriutua vaaralliselle matkalleen kohti Eurooppaa.

Lähtijät olivat 39 eri maasta ja heidän syynsä kotimaansa hylkäämiseen kirjavat. Kaikkia kuitenkin ajoi liikkeelle toivo paremmasta. Haastateltujen syyt lähtöönsä eivät kuitenkaan olleet humanitaarisia, eivätkä he kaivanneet suojelua.

Lähtijät yleensä hyväosaisia

Työpaikan hankinta ei sekään ole ainoa syy lyödä Afrikan ovea kiinni selän takana. Valtaosa oli kotimaassaan työssä tai opiskeli. Lähes kaksi kolmasosaa tienasi kohtuullisesti, mutta puolen porukan mielestä se oli liian vähän. Ristiriitaista tässä on sekin, että haastatellut ihmiset ovat omalla tavallaan todiste Afrikan ripeästä taloudellisesta kehityksestä.

YK:n raportti kertoo paradoksista todellisuuden ja mahdollisuuksien välillä. Vaikka asiat periaatteessa ovat hyvin, ne ovat jossain muualla varmasti paremmin. Varsinkin nuoret kokevat, etteivät heidän taloudelliset tai sosioekonomiset toiveensa toteudu omassa kotimaassa. Tämä asenne on maailman sivu ajanut ihmisiä liikkeelle, eikä kyse siten ole pakolaisuudesta.

Afrikka kaipaa muutosta

Nuoret ovat kärsimättömiä, eivätkä he jaksa uskoa nopeisiin positiivisiin muutoksiin Afrikassa. Siirtolaiset toisaalta iskevät lähtömaidensa suonta, sillä koulutukseen sijoitetut varat menevät paikallisesti hukkaan. Sosiaalisen median kautta viestit Euroopasta kulkevat reaaliajassa Afrikkaan ja kiihdyttävät siirtolaisuutta entisestään. Ja sitä helpompi on lähteä matkaan, mitä useampi tuttu on jo Euroopassa.

Haastatelluista 1970 eri henkilöstä 80 prosenttia toi motiivinaan esille ”mahdollisuuksien esteet” eli sen, että heidän oma maansa ei kuunnellut heitä, eikä antanut heille mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. YK:n raportti jättää alleviivaamatta sen seikan, että useiden Afrikan maiden hallinnot ovat korruptoituneita ja johto yksinvaltaista.

Eurooppaan hinnalla millä hyvänsä

Eurooppalaisittain erityisen kiinnostavaa tutkimustuloksissa on, että reissuun lähteneet eivät suin surminkaan olisi jääneet kotimaahansa. Vain kaksi prosenttia haastatelluista ilmoitti, että tieto edessä olevan matkan vaaroista olisi saanut heidät jäämään kotiin. Kokonaista 41 prosenttia oli sitä mieltä, ettei mikään olisi saanut heitä jäämään Afrikkaan.

YK:n erikoislähettiläs Achim Steiner muistutti raportin esittelytilaisuudessa pitämässään puheessa myös ihmisten massamuuttoon liittyvistä tulevaisuuden haasteista. Pelkästään ilmastonmuutoksen, elinolosuhteiden tuhoutumisen sekä liikakansoituksen takia jopa 85 miljoonaa ihmistä saattaa lähteä liikkeelle Afrikasta kohti Eurooppaa vuoteen 2050 mennessä. Tämän haasteen vastaanottaminen edellyttää poliittista rohkeutta niin Afrikassa kuin Euroopassakin.

SUOMEN UUTISET