

LEHTIKUVA
Junnila: Ilmastopolitiikka kurittaa yrityksiä – sähköistämistuki jäämässä paljon alhaisemmaksi kuin kustannukset päästöoikeuksista
Eduskunta keskusteli torstaina työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioesityksestä. Hallinonalan muiden tulojen odotetaan lähes tuplaantuvan edellisvuodesta. Nousu selittyy pääasiassa päästökaupan laajentamisesta ja hintojen noususta. PS-kansanedustaja Vilhelm Junnilan mielestä kyseessä on teollisuudelta perittävästä verosta eikä varsinaisesta ilmastotoimesta.
– Tämä on todellisuudessa teollisuudelta perittävä veroluonteinen taksa, joka monessa muussa valtiossa palautetaan osittain takaisin yrityksille. Voihan sitä kutsua monella nimellä, vaikka ilmastotoimeksi, mutta se joka tapauksessa rasittaa energiaintensiivistä teollisuutta, Junnila toteaa.
Yksitoista EU-maata maksaa kompensaatiotukea omalle teollisuudelleen, mutta Sanna Marinin hallitus on lakkauttamassa kompensaatiotuen ja korvaamassa sen uudella sähköistämistuella.
– Sähköistämistuki on kuitenkin jäämässä merkittävästi pienemmäksi kuin mitä yritykset maksavat päästöoikeuksista, Junnila totesi täysistunnossa.
Hallitus ottaa käyttöön energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuen, jonka katsotaan kannustavan tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon. Sähköistämistuen tuki-intensiteetiksi on linjattu 25 % ja katoksi 150 miljoonaa euroa. Investointien osuus sähköistämistuesta on 50 %.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) vastasi Junnilalle olevansa tyytyväinen, että hallitus sai edes sovittua sähköistämistuesta.
– Käytännössä tuki on 87 miljoonaa euroa, joka on merkittävästi päästöoikeuksien hintaa alhaisempi. Tuen enimmäismäärä on rajattu, tuki-intensiteetti on matala ja tuen ehdot tiukat. Kyllä tätä voi pitää teollisuuden kannalta selvästi aiempaa kompensaatiotukea huonompana vaihtoehtona. Tässä pitäisi ajatella suomalaisen teollisuuden ja työpaikkojen etua, Junnila muistutti.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Bloomberg: Energiapolitiikan murros kohti uusiutuvia lähteitä johtaa sähkönsaannin epävarmuuteen – sähköstä voi tulla ylellisyystuote, johon kaikilla ei ole varaa
Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa
Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











