Junnila: ”On käsittämätöntä, miten kaikenlaiset someprofessorit oikein kilpailevat, miten voivat vaikeuttaa taudin torjuntatoimia”

Suomalaiset ovat huolissaan terveydestään, turvallisuudestaan ja taloudestaan. Monet pelkäävät tartuntaa, joka on maailmalla ja meillä johtanut kuolemaan. Monet ovat huolissaan läheisistä ja ystävistä. Yhtä lailla kansalaiset ovat huolissaan toimeentulostaan ja yhteiskunnan tuottamien palveluiden saatavuudesta. Elämme poikkeustilanteessa, jossa tavallinen elämä on vaarantunut, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila.

– Siksi onkin käsittämätöntä, miten kaikenlaiset someprofessorit oikein kilpailevat, miten voivat vaikeuttaa taudin torjuntatoimia lain soveltamisperiaatteilla. Esimerkiksi professori Martin Scheinin on todennut, että näin ison alueen kuin Uudenmaan eristäminen on perustuslain näkökulmasta kyseenalaista. En tiedä, ovatko kaikki twiitti-professorit vielä huomanneet, mutta koronaviruksen aiheuttama kriisi on maailmanlaajuinen ja Suomessa kolme neljäsosaa todetuista tartunnoista sijaitsee täällä Uudellamaalla, Vilhelm Junnila sanoo.

Uudenmaan eristäminen on paikallaan

Scheinin on taustamateriaalissa vedonnut kuntakohtaisiin rajoituksiin.

– On kuitenkin hyvin vaikea kuvitella, että resurssien saatavuus olisi tällä hetkellä sillä tasolla, että viranomaiset voisivat valvoa ulkona liikkumista kylä kerrallaan, sen sijaan, että tehostetusti valvotaan keskeisiä ulosmenoteitä. Jopa työvelvoitetta pidetään jonkin nyanssin vastaisena, vaikka se on täysin välttämätöntä, jotta potilaiden tehohoito saadaan turvattua, Junnila ihmettelee.

– Scheinin arvostelee hallitusta myös toimenpiteistä, joiden ennakoitavissa olevana seurauksena joku menettää henkensä. Scheinin toteaa, että laipioinnin vuoksi taudin eteneminen Uudellamaalla tulee kiihtymään. Tämä varmasti pitää kaikessa karmeudessaankin paikkansa. On kuitenkin parempi pyrkiä ongelman alueelliseen eristämiseen kuin antaa taudin vellota koko maassa. Valtaosa väestöstä elää jossakin muualla kuin täällä. Hallituksen esitys Uudenmaan eristämisestä on siten perusteltu ja paikallaan. Rajoitukset ovat ennenkin koskettaneet. Vuonna 1989 edustaja Harkimo totesi seuraavaa: ”Naurusta ei ole tulla loppua, kun kerron niistä rajoitteista, joita tielleni on kasattu.”

Suomen toimet Etelä-Koreaa tehottomampia

Junnila antaa myös kiitosta hallitukselle sen tekemistä toimenpiteistä, mutta toimien ajantasaisuus ei enää vastaa kriisin akuuttia tilannetta. Eri maiden väestösuhteutettu vertailu kertoo viruksen leviämisnopeudesta ja hallituksien toimien tehokkuudesta.

– Sen mukaan Suomen toimet ovat jopa Etelä-Koreaa tehottomampia. Miksi tämä sitten on niin vaikeaa? Mikä poikkeustilanne on sellainen, jossa vain byrokratia ei jousta? Junnila kysyy.

– Olen jostakin samaa mieltä someprofessori Scheininin kanssa, ehkäpä ensimmäistä kertaa. Hänen mukaansa Uudenmaan liikkumisrajoitus tulisi laittaa välittömästi voimaan. Myös hallitus on tullut tälle linjalle. Lentokentälle on kuitenkin saapunut matkustajia taudin leviämisalueilta. Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole omien sanojensa mukaan ollut niistä tietoinen. Ulkoministeriössä tiedetään, mutta eivät ole vaivautuneet jakamaan tietoa muille. Siellä tiedetään myös, että Finavia on syyllinen, vaikka sillä ei ole edes viranomaisvaltuuksia. Nyt siellä jaetaan infolehtisiä – voi hyvää päivää! Alan epäillä johtajuusongelmaa.

Maahan pääsee edelleen mahdollisia taudinkantajia

Junnila muistuttaa edesmenneen kirjailija Paavo Haavikon sanoista: ”Kun päätökset ovat tärkeitä, ei niitten tekijöitä voi olla monta.”

– Maahan pääsee edelleen mahdollisia taudinkantajia lentokentän kautta ja Uudenmaan eristämisen toteutus on kestänyt niin kauan, että moni suomalainen on jo hypännyt autoonsa ja ajanut pitkin kuoppaisia teitämme maamme joka kolkkaan. Olemme auttamattomasti myöhässä.

– Ihmisten hätä on todellinen. Nyt tarvitaan päätöksiä. Nopeasti. Ja näin sanoessamme puhumme päivistä, emme viikoista. Valmiuslaki ei selkeästi ole valmis kriiseihin.