

PS ARKISTO
Juuso: Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys ei kohtele alueita yhdenvertaisesti
Opetus- ja kulttuuriministeriö on lisäämässä Suomen ammattikorkeakoululaitoksen aloituspaikkojen määrää yli 1,8-kertaisesti sen mitä ministeriö aiemmin leikkasi ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista. Kemi-Tornion alue on saamassa kuitenkin takaisin ainoastaan puolet siitä määrästä, joka siltä aiemmin raskaalla kädellä leikattiin, ihmettelee kansanedustaja Kaisa Juuso.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt lisätä Suomen ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrää reilulla 3 900 aloituspaikalla vuosina 2020-2022. Tästä kokonaismäärästä 2 200 aloituspaikan lisäys ajoittui syksylle 2020 ja on jo toteutunut. Reilun 1 700 aloituspaikan lisäys on ajoittumassa päätöksen mukaan vuosille 2021 ja 2022. Samalla opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt lisätä yliopistojen aloituspaikkoja.
– Opetus- ja kulttuuriministeriö aiemmin vähensi huomattavan määrän ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja. Vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö vähensi Suomen ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja vajaalla 2 200 paikalla. Tuolloin Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun kohdistui selvästi suurin suhteellinen aloituspaikkojen leikkaus. Kemi-Tornio menetti vuoden 2013 syksyllä 140 aloituspaikkaa, mikä oli yli 30 prosenttia ammattikorkeakoulun aloituspaikoista. Alue oli suurin kärsijä tässä kahdeksan vuoden takaisessa leikkauksessa, kansanedustaja Kaisa Juuso toteaa.
”Ei voi selittää mitenkään”
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan 3 900 aloituspaikan kokonaislisäyksestä Lapin ammattikorkeakouluun kohdentuu 185 aloituspaikan lisäys vuosina 2020-2022. Kemi-Tornion alueen ammattikorkeakouluyksiköt ovat vuodesta 2014 lähtien hallinnollisesti kuuluneet Lapin ammattikorkeakouluun.
Lapin ammattikorkeakoulusta saadun tiedon mukaan 185 aloituspaikan lisäyksestä Kemi-Tornion alueen yksiköihin on kohdentumassa noin 70 aloituspaikan lisäys. Lisäyksen lukumäärä on ainoastaan puolet siitä lukumäärästä, jonka Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yksiköt menettivät vuoden 2013 ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen leikkauksessa.
– Ministeriö on lisäämässä Suomen ammattikorkeakoululaitoksen aloituspaikkojen määrää yli 1,8-kertaisesti sen mitä ministeriö aiemmin leikkasi ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista. Kemi-Tornion alue on saamassa kuitenkin takaisin ainoastaan puolet siitä määrästä, joka siltä aiemmin raskaalla kädellä leikattiin. Tätä ei kyllä voida selittää mitenkään, Juuso huomauttaa.
Koulutusalat vastaavat osaajapulaan
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa perustellaan ammattikorkeakoululaitoksen aloituspaikkojen lisäystä seuraavasti: ”Lisäämällä aloituspaikkoja korkeakouluissa toteutetaan hallitusohjelman tavoitteita koulutustason nostosta sekä eri alojen ja alueiden osaajapulaan vastaamisesta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäyksellä pyritään myös tasoittamaan koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen taloudellisia vaikutuksia panostamalla osaamiseen ja nuorten mahdollisuuksiin kouluttautua.”
– Päätöksessään opetusministeriö viittaa tavoitteisiin, jotka koskevat tasaisesti koko maata. Kemi-Tornion yksiköiden koulutusalat vastaavat hyvin osaajapulaan, ja myös tämän alueen nuoret tarvitsevat tasaveroiset mahdollisuudet kouluttautua, Juuso muistuttaa.
Eniten leikattu saa vähiten
Lapin ammattikorkeakoulun Kemi–Tornion alueen yksiköissä on tekniikan, teollisuuden ja rakentamisen, terveys- ja hyvinvointialan, sosiaalialan, kaupan, hallinnon ja liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja tieto- ja viestintätekniikan, palvelualojen ja liikunnan sekä taiteen ja kulttuurin koulutusalat.
– Nyt meillä on tässä käsillä opetus- ja kulttuuriministeriön päätös, joka ei kohtele alueita yhdenvertaisesti. Päätöksen mukaan alue, josta leikattiin aloituspaikkoja eniten, on saamassa niitä takaisin vähiten. Numeroiden valossa tämä päätös ei kohtele Kemi-Tornion aluetta tasaveroisesti muiden alueiden kanssa. Olen tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministerille, Juuso kertoo.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kemi-Tornio aloituspaikat ammattikorkeakoulut tasapuolisuus opetus- ja kulttuuriministeriö Kaisa Juuso Lappi perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen huolissaan oppivelvollisuusiän nostamisesta: Elämänhallinnan tai mielenterveyden ongelmia ei korjata koulupakolla

Antikainen: Demarien väitteet oppivelvollisuusiän noston työllisyysvaikutuksista ovat humpuukia

Perussuomalaiset: Oppivelvollisuuden pidentäminen on kauaskantoinen virhe

Juuso toivoo kolmannen kustannustukipaketin nopeaa käsittelyä ja arvonlisäveron tilapäistä alentamista: ”Yritykset vaarassa kaatua ja jotakin täytyy tehdä”

Suomalaisopiskelijat jäämässä vähemmistöön suomalaisissa ammattikorkeakouluissa: Kevään yhteishaussa jo 85 prosenttia hakijoista oli EU:n ulkopuolelta
Viikon suosituimmat

Ovatko suomalaiset masokisteja vai tyhmiä? – Vahtera: ”Suomalaiset ovat tyhmiä potenssiin ääretön”
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.

Vigelius ihmettelee hyvinvointialueiden tukia: 500 euroa romanihameisiin – muut tuensaajat eivät saa vastaavaa vaatetustukea
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.

Tuhannet muslimit rukoilivat Lontoon keskustassa – Farage: ”Britit eivät aio sietää tätä enää”
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.

SDP:n entinen puoluesihteeri jakaa tunnustusta Purralle: ”Kovat ajat tuottavat joskus hyviä valtiovarainministereitä”
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.

Shokkihavainto Ison-Britannian täytevaaleista: Vihervasemmisto liittoutui härskisti muslimien kanssa muuta kansaa vastaan
Britanniassa Manchesterin alueella äskettäin järjestettyjen Gortonin ja Dentonin täytevaalien piti olla helppo voitto Labour-puolueelle. Monien yllätykseksi vihreät nousivatkin voittajiksi ja varsin ”kyynisellä” pelillä. Maltillisemmasta vasemmistosta poiketen vihreät räätälöivät kampanjoitaan entistä härskimmin eri kansanryhmille. Monikulttuurisia, monesti islamilaisia kansanryhmiä puhuteltiin Gaza-teemalla ja levittämällä urdunkielisiä antisionistisia videoita. Brittiväestöä puolestaan puhuteltiin kansantaloudellisilla teemoilla.

Ruotsin maaperä sitoo kolme kertaa enemmän hiiltä kuin Suomen – tutkijat ihmettelevät eroa
Haaparannan ja Tornion rajalla metsä näyttää samanlaiselta molemmin puolin valtioiden rajaa. Sama maasto, samat puut, sama ilmasto. Silti Suomen ja Ruotsin YK:lle toimittamat ilmastoraportit kertovat täysin erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon hiiltä maaperä sitoo. Suomessa on painetta muuttaa laskentamallia, arvelee Aftonbladet.

Ministeri Wille Rydmanilla valmiutta kohdistaa leikkauksia järjestöavustuksiin – ”Maan tavassa on siistimisen paikka”
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo MTV:n Uutisextran haastattelussa olevansa valmis hakemaan säästöjä sote-menoihin leikkaamalla järjestöjen valtionavustuksia. Ministeri kritisoi myös poliitikkojen ja heidän avustajiensa sijoittumista järjestöihin sekä kolmannen sektorin tottumista veronmaksajan tukeen.

Suomen Akatemia heitti tieteelliset perustelut roskiin ja torppasi rahoituksen wokeperustein – maahanmuuttajanuorten tutkiminen voisi olla ”stigmatisoivaa”
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.

Ensimmäiset Helsingin perussuomalaiset eduskuntavaaliehdokkaat julki – ehdolla kaksi ministeriä
Molemmat perussuomalaisten helsinkiläiset ministerit Wille Rydman ja Mari Rantanen ovat ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa.















