

PS ARKISTO
Juuso: Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys ei kohtele alueita yhdenvertaisesti
Opetus- ja kulttuuriministeriö on lisäämässä Suomen ammattikorkeakoululaitoksen aloituspaikkojen määrää yli 1,8-kertaisesti sen mitä ministeriö aiemmin leikkasi ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista. Kemi-Tornion alue on saamassa kuitenkin takaisin ainoastaan puolet siitä määrästä, joka siltä aiemmin raskaalla kädellä leikattiin, ihmettelee kansanedustaja Kaisa Juuso.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt lisätä Suomen ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrää reilulla 3 900 aloituspaikalla vuosina 2020-2022. Tästä kokonaismäärästä 2 200 aloituspaikan lisäys ajoittui syksylle 2020 ja on jo toteutunut. Reilun 1 700 aloituspaikan lisäys on ajoittumassa päätöksen mukaan vuosille 2021 ja 2022. Samalla opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt lisätä yliopistojen aloituspaikkoja.
– Opetus- ja kulttuuriministeriö aiemmin vähensi huomattavan määrän ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja. Vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö vähensi Suomen ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja vajaalla 2 200 paikalla. Tuolloin Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun kohdistui selvästi suurin suhteellinen aloituspaikkojen leikkaus. Kemi-Tornio menetti vuoden 2013 syksyllä 140 aloituspaikkaa, mikä oli yli 30 prosenttia ammattikorkeakoulun aloituspaikoista. Alue oli suurin kärsijä tässä kahdeksan vuoden takaisessa leikkauksessa, kansanedustaja Kaisa Juuso toteaa.
”Ei voi selittää mitenkään”
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan 3 900 aloituspaikan kokonaislisäyksestä Lapin ammattikorkeakouluun kohdentuu 185 aloituspaikan lisäys vuosina 2020-2022. Kemi-Tornion alueen ammattikorkeakouluyksiköt ovat vuodesta 2014 lähtien hallinnollisesti kuuluneet Lapin ammattikorkeakouluun.
Lapin ammattikorkeakoulusta saadun tiedon mukaan 185 aloituspaikan lisäyksestä Kemi-Tornion alueen yksiköihin on kohdentumassa noin 70 aloituspaikan lisäys. Lisäyksen lukumäärä on ainoastaan puolet siitä lukumäärästä, jonka Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yksiköt menettivät vuoden 2013 ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen leikkauksessa.
– Ministeriö on lisäämässä Suomen ammattikorkeakoululaitoksen aloituspaikkojen määrää yli 1,8-kertaisesti sen mitä ministeriö aiemmin leikkasi ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista. Kemi-Tornion alue on saamassa kuitenkin takaisin ainoastaan puolet siitä määrästä, joka siltä aiemmin raskaalla kädellä leikattiin. Tätä ei kyllä voida selittää mitenkään, Juuso huomauttaa.
Koulutusalat vastaavat osaajapulaan
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa perustellaan ammattikorkeakoululaitoksen aloituspaikkojen lisäystä seuraavasti: ”Lisäämällä aloituspaikkoja korkeakouluissa toteutetaan hallitusohjelman tavoitteita koulutustason nostosta sekä eri alojen ja alueiden osaajapulaan vastaamisesta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäyksellä pyritään myös tasoittamaan koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen taloudellisia vaikutuksia panostamalla osaamiseen ja nuorten mahdollisuuksiin kouluttautua.”
– Päätöksessään opetusministeriö viittaa tavoitteisiin, jotka koskevat tasaisesti koko maata. Kemi-Tornion yksiköiden koulutusalat vastaavat hyvin osaajapulaan, ja myös tämän alueen nuoret tarvitsevat tasaveroiset mahdollisuudet kouluttautua, Juuso muistuttaa.
Eniten leikattu saa vähiten
Lapin ammattikorkeakoulun Kemi–Tornion alueen yksiköissä on tekniikan, teollisuuden ja rakentamisen, terveys- ja hyvinvointialan, sosiaalialan, kaupan, hallinnon ja liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja tieto- ja viestintätekniikan, palvelualojen ja liikunnan sekä taiteen ja kulttuurin koulutusalat.
– Nyt meillä on tässä käsillä opetus- ja kulttuuriministeriön päätös, joka ei kohtele alueita yhdenvertaisesti. Päätöksen mukaan alue, josta leikattiin aloituspaikkoja eniten, on saamassa niitä takaisin vähiten. Numeroiden valossa tämä päätös ei kohtele Kemi-Tornion aluetta tasaveroisesti muiden alueiden kanssa. Olen tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministerille, Juuso kertoo.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kemi-Tornio aloituspaikat ammattikorkeakoulut tasapuolisuus opetus- ja kulttuuriministeriö Kaisa Juuso Lappi perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen huolissaan oppivelvollisuusiän nostamisesta: Elämänhallinnan tai mielenterveyden ongelmia ei korjata koulupakolla

Antikainen: Demarien väitteet oppivelvollisuusiän noston työllisyysvaikutuksista ovat humpuukia

Perussuomalaiset: Oppivelvollisuuden pidentäminen on kauaskantoinen virhe

Juuso toivoo kolmannen kustannustukipaketin nopeaa käsittelyä ja arvonlisäveron tilapäistä alentamista: ”Yritykset vaarassa kaatua ja jotakin täytyy tehdä”

Suomalaisopiskelijat jäämässä vähemmistöön suomalaisissa ammattikorkeakouluissa: Kevään yhteishaussa jo 85 prosenttia hakijoista oli EU:n ulkopuolelta
Viikon suosituimmat

PS-Nuoriso: Kaikki työttömät maahanmuuttajat on palautettava kotimaihinsa
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.

Antikainen: Kulttuurieliitin tekopyhyys – väärä kuva kaataa Miss Suomen, nyrkit eivät kaada räppäriä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.

Päivän Pointti: Häirintäkohu myllertää SDP:ssa – valtamedia kehysti häirinnän kaikkien puolueiden ongelmaksi

Nuoret näyttävät Suomen suunnan – alle 16-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset enemmistönä jo 15 alueella pääkaupunkiseudulla
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.

Renee Goodin ja hänen partnerinsa yhteyksiä äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin tutkitaan
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.

Ulkomaalaistaustaisilla merkittävä yliedustus pääkaupunkiseudun vuokra-asunnoissa
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.

Piisinen syyttää SDP:tä taloustilanteen heikentämisestä – ”Hallitus korjaa nyt vihervasemmiston perintöä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.

Brittihallitus aikoo korvata islamofobian uudella sanalla – edessä sanavapauden ongelma
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.

Ajatolla kelpaa enää tupakan sytykkeeksi – ”Me näemme teidät ja maailma näkee teidät, pysykää vahvoina!”
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.

Suomen Perustan tutkimus selvitti: Vieraskielisten määrä kasvaa vauhdilla pääkaupunkiseudulla – palkkatulot lähes puolet kantaväestöä heikompia
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.












