

PS ARKISTO
Juuso on huolissaan Lapin kuntien taloudesta: Valtionosuusjärjestelmää täytyy uudistaa
Valtioneuvosto päätti myöntää viime viikolla harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 21 kunnalle. Tukea haki tänä vuonna kaikkiaan 89 kuntaa. Tukea hakeneiden joukossa oli kuusi kuntaa Lapista, kaupungeista Kemi, Rovaniemi ja Kemijärvi, lisäksi Sodankylä, Pello ja Simo. Yksikään Lapin hakijoista ei kuitenkaan saanut harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta.
Valtioneuvosto myönsi harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta yhteensä 10 miljoonaa euroa.
Valtioneuvoston päätösperustelujen mukaan harkinnanvarainen valtionosuuden korotus voidaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea poikkeuksellisten tai tilapäisten kuntataloudellisten vaikeuksien vuoksi. Lisäksi päätöksessä huomioidaan hakijakunnan paikalliset erityisolosuhteet.
Kuntien tasapainotettava talouttaan
Valtionosuuden harkinnanvarainen korotusmahdollisuus sisältyy lakiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelta 2009. Lain mukaan valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Suunnitelma tulee liittää valtionosuuden korotusta koskevaan hakemukseen.
Valtionosuuden korotuksen myöntämiselle ja käytölle voidaan asettaa myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja.
Myös Lapin kunnat osallistuvat rahoitukseen
Lain mukaan harkinnanvaraisten valtionosuuden korotusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnille maksettavista valtionosuuksista. Vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.
– Käytännössä kaikki muut kunnat maksavat omista peruspalvelujen valtionosuuksistaan näiden 21 kunnan harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen. Muut kunnat maksavat siis yhteisvastuullisesti omista valtionosuuksistaan niille, jotka ovat saaneet harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen. Raha tulee samalta momentilta, eli se on pois muiden kuntien valtionosuuksista, perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso huomauttaa.
– Nykyisen tiukan kuntatalouden aikoina pienilläkin summilla on merkitystä. Myös Lapin kunnat osallistuvat näihin maksutalkoisiin.
Valtionosuuslainsäädännön mukaan kaikille kunnille kuitenkin kuuluisi valtionosuusperusteissa säädetty valtionosuus lyhentämättömänä.
– Harkinnanvaraisen korotuksen summa pitäisi tulla muualta kuin toisten kuntien osuuksista vähentämällä. Siihen tarkoitukseen täytyisi selkeyden ja oikeudenmukaisuuden vuoksi olla oma määrärahansa valtion budjetissa, vaatii Juuso.
Valtionosuusjärjestelmä läpinäkyvämmäksi
Monet kunnat kautta Suomen ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Väestökehitys ja verotulojen väheneminen asettavat kuntataloudelle haasteita. Kuntien verotulot vähenevät, menot kasvavat jatkuvasti ja valtionosuuksia on leikattu.
Valtiovarainministeriö on alkuvuonna julkaissut kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeita koskevan selvityksen. Sen mukaan valtionosuusjärjestelmän keskeisenä tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla kunnilla on olosuhteista, palvelutarpeista ja kuntien tulopohjan eroista huolimatta edellytykset selvitä lakisääteisistä tehtävistään. Tämän tulisi toteutua eri osissa maata kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.
Monessa kunnassa vuosikate on negatiivinen. Silloin kunnan tulot eivät riitä enää käyttötalouden menoihin, ja ne joutuvat lykkäämään välttämättömiä investointejaan. Kunnat joutuvat sopeuttamaan menotalouttaan.
– Valtionosuusjärjestelmää tulisi selkiyttää ja tehdä se enemmän läpinäkyväksi. Erilaiset olosuhteet ja kuntien ominaispiirteet maan eri osissa tulisi paremmin huomioida valtionosuuksissa, toteaa Juuso.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskela: Pienet kunnat ovat vaikeuksissa

Koskela: Hallitus ajaa kunnat ahdinkoon – PS esittää 50 miljoonan harkinnanvaraista apua

Olisiko jo aika puhua luvuista? – Maahanmuuttajien suuri määrä ajaa Ruotsin kuntia taloudelliseen ahdinkoon
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää
PS Naiset 3/2024

Lue lisää