Valtioneuvosto päätti myöntää viime viikolla harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 21 kunnalle. Tukea haki tänä vuonna kaikkiaan 89 kuntaa. Tukea hakeneiden joukossa oli kuusi kuntaa Lapista, kaupungeista Kemi, Rovaniemi ja Kemijärvi, lisäksi Sodankylä, Pello ja Simo. Yksikään Lapin hakijoista ei kuitenkaan saanut harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta.
Valtioneuvosto myönsi harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta yhteensä 10 miljoonaa euroa.
Valtioneuvoston päätösperustelujen mukaan harkinnanvarainen valtionosuuden korotus voidaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea poikkeuksellisten tai tilapäisten kuntataloudellisten vaikeuksien vuoksi. Lisäksi päätöksessä huomioidaan hakijakunnan paikalliset erityisolosuhteet.
Kuntien tasapainotettava talouttaan
Valtionosuuden harkinnanvarainen korotusmahdollisuus sisältyy lakiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelta 2009. Lain mukaan valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Suunnitelma tulee liittää valtionosuuden korotusta koskevaan hakemukseen.
Valtionosuuden korotuksen myöntämiselle ja käytölle voidaan asettaa myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja.
Myös Lapin kunnat osallistuvat rahoitukseen
Lain mukaan harkinnanvaraisten valtionosuuden korotusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnille maksettavista valtionosuuksista. Vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.
– Käytännössä kaikki muut kunnat maksavat omista peruspalvelujen valtionosuuksistaan näiden 21 kunnan harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen. Muut kunnat maksavat siis yhteisvastuullisesti omista valtionosuuksistaan niille, jotka ovat saaneet harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen. Raha tulee samalta momentilta, eli se on pois muiden kuntien valtionosuuksista, perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso huomauttaa.
– Nykyisen tiukan kuntatalouden aikoina pienilläkin summilla on merkitystä. Myös Lapin kunnat osallistuvat näihin maksutalkoisiin.
Valtionosuuslainsäädännön mukaan kaikille kunnille kuitenkin kuuluisi valtionosuusperusteissa säädetty valtionosuus lyhentämättömänä.
– Harkinnanvaraisen korotuksen summa pitäisi tulla muualta kuin toisten kuntien osuuksista vähentämällä. Siihen tarkoitukseen täytyisi selkeyden ja oikeudenmukaisuuden vuoksi olla oma määrärahansa valtion budjetissa, vaatii Juuso.
Valtionosuusjärjestelmä läpinäkyvämmäksi
Monet kunnat kautta Suomen ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Väestökehitys ja verotulojen väheneminen asettavat kuntataloudelle haasteita. Kuntien verotulot vähenevät, menot kasvavat jatkuvasti ja valtionosuuksia on leikattu.
Valtiovarainministeriö on alkuvuonna julkaissut kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeita koskevan selvityksen. Sen mukaan valtionosuusjärjestelmän keskeisenä tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla kunnilla on olosuhteista, palvelutarpeista ja kuntien tulopohjan eroista huolimatta edellytykset selvitä lakisääteisistä tehtävistään. Tämän tulisi toteutua eri osissa maata kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.
Monessa kunnassa vuosikate on negatiivinen. Silloin kunnan tulot eivät riitä enää käyttötalouden menoihin, ja ne joutuvat lykkäämään välttämättömiä investointejaan. Kunnat joutuvat sopeuttamaan menotalouttaan.
– Valtionosuusjärjestelmää tulisi selkiyttää ja tehdä se enemmän läpinäkyväksi. Erilaiset olosuhteet ja kuntien ominaispiirteet maan eri osissa tulisi paremmin huomioida valtionosuuksissa, toteaa Juuso.
SUOMEN UUTISET