Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kiisti keskiviikkona (HS 23.1.2019) talouspolitiikan arviointineuvoston epäilyt siitä, että sote-uudistus antaisi terveyspalveluiden tuottajille mahdollisuuden kermankuorintaan.

Arviointineuvosto totesi keskiviikkona vuosiarviossaan, että sotesta puuttuvat vielä uskottavat mallit, miten tuottajille maksetaan korvauksia asiakkaiden hoitamisesta.

– Sote-uudistus tuo kylläkin mukanaan kermankuorinnan, eli olen ministeri Saarikon kanssa täysin eri mieltä. Sote-uudistus mahdollistaa kermankuorinnan siten, että palveluntuottajan on mahdollista kieltäytyä vastaanottamasta sen palveluihin hakeutuvaa asiakasta, vaikkakin tällä olisikin maakunnasta saatu asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen muistuttaa.

Monisairas asiakas sysätään sivuun

Juvonen ottaa esimerkiksi tilanteen, jossa asiakas eli potilas saa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin ja lähtee etsimään itselleen vaikkapa ympärivuorokautista hoivapaikkaa. Mikään ei velvoita hoivapaikkaa vastaanottamaan asiakasta.

– Jos kävisikin niin, että hoivapaikka ei jostakin syystä, esimerkiksi asiakkaan raskashoitoisuuden vuoksi, kykenisi tai haluaisi häntä vastaanottaa, voidaan hänelle ilmoittaa, ettei asiakaspaikkoja ole. Näin voidaan toimia juuri niissä tilanteessa, jossa asiakkaalla on suuri palveluntarve – esimerkiksi monisairaan henkilön kohdalla.

– Kuka ei valitsisi hoitopaikkaa, jonka ajattelee hoitavan mahdollisimman hyvin? Mainetekijöillä on suuri vaikutus hoivapaikan valinnoissa. Varmasti kaikki haluavat valita sen parhaimman. Mutta miten erilaiset valinnanvapauden piirissä olevat toimijat suhtautuvat erilaisiin heidän palveluihinsa pyrkiviin potilaisiin? Haluaako jokainen paikka vastaanottaa vaikkapa pienituloisen, monisairaan ja raskashoitoisen potilaan, jonka palveluntarve on suuri? Juvonen kysyy.

Vähävaraisimmat jäävät huonolle hoidolle

Juvosen mielestä kermankuorintaa tulee tapahtumaan juuri näin päin, mikä ei liene valinnanvapauslain perimmäinen tarkoitus.

– Tässä piilee riski, että maakunnille ja niiden omille hoivatoimijoille jää kuitenkin loppujen lopussa vaikeimmat, raskashoitoisimmat, mutta myös vähävaraisemmat asiakkaat. Se taas tarkoittaa sitä, että maakunnat tulevat tarvitsemaan entistäkin enemmän hoitohenkilöstön resursseja raskaiden potilaiden hoitamiseksi, mutta säästöjen takia hoitajamitoitusta on laskettu entisestään.

– Yhtälö on katastrofaalinen ja kääntyy täysin vastaan valinnanvapausideologiaa. Raskaimmat potilaat jäävät maakunnalle, joka tarvitsee lisää hoitajia, mutta joita ei kustannussäästöistä palkata. Asiakas, eli koko tämän valinnanvapauslystin maksava, kärsii. Tähän olisi todellakin mielenkiintoista kuulla ministeri Saarikon kanta, Juvonen toteaa.

SUOMEN UUTISET