Halla-aho Ylen Ykkösaamussa: Halpatyövoimaa, haittamaahanmuuttoa, ilmastoposeerausta, ylimielistä lainvalmistelua – “Tämä hallitus on ilmeisesti ajatellut, että se voi tehdä mitä haluaa”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vieraili Ylen Ykkösaamussa, jossa häneltä kysyttiin kannanottoja esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, perussuomalaisten hallitusyhteistyöstä, vanhustenhuollon ongelmista sekä omasta jatkostaan puheenjohtajana.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholta kysyttiin aluksi kommenttia ulkoministeri Timo Soinin (sin.) ehdotukseen, jonka mukaan vanhustenhuollon ongelmat ratkeaisivat sillä, että Suomeen tuotaisiin filippiiniläisiä sairaanhoitajia.

Ulkoministeri hamuaa halpatyövoimaa

Halla-aho tyrmäsi Soinin visiot.

- Työvoimapula hoiva-alalla tarkoittaa sitä, että tosiasiassa pula on halpatyövoimasta. Huono palkkataso ja työn suuri kuormittavuus, joka johtuu alhaisesta työntekijämäärästä, tekee alasta ei-haluttavan. Ne, joilla on alan koulutusta, menevät sitten muille aloille töihin tai lähtevät ulkomaille paremman palkan perässä.

Halla-ahon mielestä on kyseenalaista pyrkiä ratkaisemaan ongelma tuomalla maahan halpatyövoimaa, joka pitää jatkossakin palkat matalalla.

– Ei filippiiniläinen hoitaja tule Suomessa sen paremmin pienellä palkalla toimeen kuin suomalainenkaan hoitaja. Koska kuitenkin yleensä filippiiniläisen hoitajan ensisijainen tavoite on ylipäätään päästä Suomeen, siksi he ottavat työtä vastaan myös kurjalla palkalla.

Hallituksen esityksissä vakavia ongelmia

Tällä vaalikaudella pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen esitykset ovat usein joutuneet vakaviin perustuslaillisiin ongelmiin. Halla-ahon mielestä hallituksen ongelma näyttää olevan ylimielinen ja huolimaton lainvalmistelutyö.

– Tämä hallitus on ilmeisesti ajatellut, että se voi tehdä mitä haluaa. Se johtaa sitten siihen, että perustuslakivaliokunta ottaa esityksiin tyrmääviä kantoja, eli lakiesityksiä vedetään takaisin kun niillä ei ole edellytyksiä toteutua. Tiedustelulaki ja sote-lait ovat tästä hyviä esimerkkejä. Tällaisia ongelmia pitäisi pyrkiä ehkäisemään jo valmisteluvaiheessa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntoja sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta. Lausuntojen pohjiksi perustuslakivaliokunta myös kuulee perustuslakiasiantuntijoita.

Asiantuntijoilla poliittista taustaa

Halla-aho muistutti, etteivät perustuslakivaliokunnan käyttämät asiantuntijat välttämättä ole poliittisesti sitoutumattomia ja otti esimerkiksi Martin Scheininin, joka on toiminut muun muassa Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsenenä.

– Demokraattisesti valitsemattomilla asiantuntijoilla on tosiasiassa hyvin merkittävä rooli lainvalmistelussa ja perustuslakivaliokunnan kannanotoissa.

Suomeen on ehdotettu perustettavaksi erillistä perustuslakituomioistuinta. Halla-aho ei kannata esitystä.

– Suomi on pieni maa, joten tällaiseen toimielimeen sitten päätyisi samoja ihmisiä kuin perustuslakivaliokunnassa jo nyt kuullaan.

Puheenjohtajan on tuotava lisäarvoa puolueelle

Halla-aho on toiminut perussuomalaisten puheenjohtajana reilut puolitoista vuotta. Häneltä kysyttiin, miltä tehtävä on tuntunut.

– Olen viihtynyt paremmin kuin ensin ajattelin. Se johtuu siitä, että minulla on ollut erittäin hyvä kontakti puolueen toimijoihin kaikilla tasoilla. Minulla on ollut ilo tehdä vaalityötä yhdessä piirien, paikallisyhdistysten ja eduskuntaryhmän kanssa.

– Työ on välillä fyysisesti vaativaa ja edellyttää matkustelua, mutta ihmiset ovat tehneet tästä palkitsevan kokemuksen. Työn ja perheen yhdistäminen on kuitenkin välillä ollut hankalaa. Perhe-elämää on vaikeuttanut myös toimintani EU-parlamentin jäsenenä, Halla-aho myönsi.

Halla-aho ei asetu ehdolle EU-parlamenttivaalissa, vaan hän on ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Halla-aholta kysyttiin ajatuksia jatkokaudesta perussuomalaisten puheenjohtajana. Halla-aho sanoi, ettei hän sinänsä ole kiinnostunut titteleistä tai asemista.

– Lähdin aiemmin puolueen puheenjohtajaehdokkaaksi, koska koin että ehdokkuuteni oli välttämätön puolueen tulevaisuuden kannalta. Katson että velvollisuuteni on toimia tässä tehtävässä niin kauan kuin siitä on etua ja lisäarvoa puolueelle.

– Puolue on meille työkalu edistää niitä asioita, joita pidämme tärkeänä. Tavoitteiden edistäminen parlamentaarisesti ja puolueen menestyminen on siten A ja O. Puheenjohtajana pysyminen ei ole minulle itseisarvo. Jatkan kyllä tässä tehtävässä jos sitä on puolueelle etua. Sen vuoksi täytyy asettaa itselleen tavoitteita, kuten tulevat kevään vaalit, Halla-aho totesi.

Halla-aho sanoi asettaneensa tavoitteeksi sen, että perussuomalaisten kannatuksen on eduskuntavaaleissa noustava siitä, mikä se oli Halla-ahon aloittaessa puheenjohtajana.

– Muuten en koe onnistuneeni tehtävässä. Teen ratkaisuni (jatkosta perussuomalaisten puheenjohtajana) niistä lähtökohdista. Hyvään johtajuuteen kuuluu se, että on asetettava puolueen etu oman edun edelle.

Hallituskelpoisuus määräytyy vaalituloksen mukaan

Halla-ahon tultua valituksi perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesällä 2017 pääministeri Juha Sipilän mukaan hallitusyhteistyön jatkamiselle perussuomalaisten kanssa ei ollut enää edellytyksiä arvopohjien erilaisuuteen liittyvien näkemysten vuoksi.

Halla-aholta kysyttiin, miten perussuomalaiset olisi jatkossa valmis hallitusyhteistyöhön.

– Nämä muiden puolueiden kommentit ovat lähinnä vaalipuhetta, joka suunnattu omille epäröiville kannattajille, jotka saattaisivat äänestää perussuomalaisia. En antaisi kovin paljon arvoa tällaisille puheille, koska hallituskelpoisuus määräytyy vaalituloksen mukaan.

– Nyt täytyy muistaa, että meidät heitettiin hallituksesta ulos kesällä 2017 kun väitettiin, että nykyinen perussuomalaiset ei ole enää sama puolue. Perussuomalaisten kannatus kuitenkin romahti nimenomaan hallituksessa, koska silloinen puoluejohto, nykyiset siniset, pettivät ne odotukset, joita meidän äänestäjillemme oli annettu. Sen vuoksi puoluejohto pantiin uusiksi kesällä 2017. Perussuomalasisilla ei ole enää jalansijaa hallituksessa, emmekä me ole vastuussa aiemman puoluejohdon virheistä, Halla-aho painotti.

Maahanmuutolle tiukat kriteerit ilman etnisyyttä

Perussuomalaisten nuorisojärjestö on äskettäin puhuttanut kannanotoillaan siitä, kuka oikeastaan on suomalainen. Halla-ahon mukaan järjestössä on pieni porukka, joka ”pitää meteliä” asiasta.

– Kysymys siitä, kuka suomalainen on sinänsä mielenkiintoinen, koska meillä ei ole kahta sanaa tarkoittamassa suomalaisuutta etnisyytenä ja suomalaisuutta kansalaisuutena, ne ovat siis eri asioita. Jos kuitenkin minä muuttaisin Somaliaan, ja saisin maan kansalaisuuden, niin ei se silti tekisi minusta somalia. Sama pätee suomalaisuuteen. Suomalaiset ovat etninen ryhmä, mutta suomalaiset ovat myös kansalaisuus. Jos henkilö saa suomen kansalaisuuden, hän on silloin kansalainen, muttei se tee hänestä etnistä suomalaista, Halla-aho totesi.

– Viestini näille PS-nuorille on, että me ajamme tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta ei se edellytä etnistä näkökulmaa. Meidän ei tarvitse arvioida tänne tulevia ihmisiä ihonvärillä, vaan me tarvitsemme niin tiukat kriteerit maahanmuutolle, että haittamaahanmuutto loppuu. Tähän ei tarvita etnisiä kriteereitä.

Ilmastonmuutostaistelu keskittyy moraaliposeeraukseen

Eduskuntapuolueiden yhteinen ilmastotyöryhmä sai äkkikäänteen, kun perussuomalaiset päättivät äskettäin irtaantua ilmastotyöryhmästä. Halla-aholta kysyttiin, miksei perussuomalaiset halua sitoutua muiden puolueiden hyväksymiin päästövähennystavoitteisiin.

Halla-aho vastasi, että nykyinen taistelu ilmastonmuutosta vastaan on keskittynyt liikaa moraaliposeeraukseen sen sijaan, että keskityttäisiin vaikuttavuuteen.

– EU tuottaa tällä hetkellä noin 20 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, mutta meidän osuutemme hiilidioksipäästöistä on noin kymmenen prosenttia. Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin promillen verran.

Halla-aho sanoi, että päästövähennystavoitteita kohdistetaan nyt liikaa niihin maihin, jotka jo nyt ovat tehneet kaikkein eniten ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

– Ihmisille on luotu mielikuvaa, että Suomi olisi jokin pahantekijä, vaikka tosiasia on se, että Suomi on viimeisten 30 vuoden aikana vähentänyt hiilipäästöjä paljon enemmän kuin EU-maat keskimäärin.

Suomi ei voida tehdä muiden osuutta

Halla-ahon mielestä ilmastokeskustelussa kiinnitetään muutenkin liikaa huomioita niihin maihin, jotka ovat tehneet jo paljon.

– Suurimmat saastuttajat, kuten Kiina jätetään aina pois laskuista, ja niitä kohdellaan kehitysmaina. Jos asetamme kunnianhimon Suomessa liian korkealle, sillä ei ole ilmastoon mitään vaikutusta, mutta silloin saatamme savustaa vientiteollisuutta niihin maihin, joissa vähät välitetään ilmastotavoitteista, kuten Kiinaan tai Puolaan. Tällöin ilmaston kannalta vaikutukset ovat pahemmat kuin jos vastaava tuote tuotettaisiin Suomessa.

Halla-aho korostaa, että ilmastopolitiikassa Suomen on tehtävä jatkossakin oma osuutensa, mutta ei muiden osuutta.

– Me perussuomalaiset kyseenalaistamme sen, että tähän keskusteluun lähdetään identiteettipoliittisesta lähtökohdasta, eli että me asetamme itsellemme hyvin tiukkoja aikatauluja päästövähennysten tavoittamiseksi.

– Ilmastonmuutos on globaali ongelma, joka vastaavasti vaatii globaaleja ratkaisuja. On siis saatava mukaan myös ne maat, jotka saastuttavat eniten. Pahin ratkaisu olisi se, että ilmastopolitiikalla me ajamme toiminnan pois Suomesta, jolloin samalla ajamme tuotantoa maihin, jotka saastuttavat eniten.