
Stop koulukiusaamiselle! -keskusteluillassa pohdittiin, mistä kiusaaminen johtuu ja miten siihen voi puuttua
Kansanedustajat ja asiantuntijat puivat sinnikästä ongelmaa eduskunnan kansalaisinfossa.

LEHTIKUVA
Koulukiusaaminen on yhteiskunnallinen epäkohta, jonka uhrien kohtalo särkee sydämen. Siitä kyllä puhutaan, mutta puuttuminen on aivan liian tehotonta ja hidasta. Jokainen ratkaisematon kiusaamistapaus murentaa lasten itseluottamuksen, elämän sekä luottamuksen kouluihin ja aikuisten huolenpitoon, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew.
Tämän vuoden alussa valtio jakoi lupaamansa noin viiden miljoonan euron koulukiusaamisen vastaisiin toimiin suunnatun hankerahoituksen yhteensä 37:lle eri hankkeelle. Jyväskylän kaupungin Yhteisessä koulussa hankkeelle myönnettiin 222 300 euroa.
– Tämä on tärkeä alku, mutta raha yksin ei riitä. Tarvitsemme vaikuttavia toimenpiteitä, lakimuutoksia, koulutusta, valvontaa sekä aitoa vastuunottoa ja oikeaa välittämistä kaikilta tahoilta. Olen kuunnellut asiantuntijoita ja kentän toimijoita ja koonnut 15 toimenpiteen listan, jonka avulla koulumaailma voidaan muuttaa turvallisemmaksi jokaiselle lapselle. Osasta olen jo tehnyt aloitteita niin Jyväskylässä kuin valtakunnallisellakin tasolla. Osa muutoksista on hallituksella työn alla, Kaisa Garedew kertoo.
Ensinnäkin kiusaamisen ehkäisy on sisällytettävä velvoittavasti opetussuunnitelmaan. On opetettava, mitä kiusaaminen on ja miten siihen voi puuttua. Ryhmäyttäminen on aloitettava heti peruskoulun alussa ja ryhmäkoot pidettävä riittävän pieninä, jotta jokainen lapsi tulee nähdyksi.
– Toiseksi opettajakoulutukseen ja muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien koulutukseen on sisällytettävä kiusaamisen tunnistaminen sekä siihen puuttumisen keinot. Kiusaamiseen puuttumiseen on säädettävä selkeät kriteerit ja aikarajat. Näiden laiminlyöminen on sanktioitava. Kouluväkivalta on rikos, ja sellaisena siihen on suhtauduttava.
Lisäksi Garedewin mielestä on aika ottaa käytännöksi se, että koulua vaihtaa kiusaaja, ei kiusattu. Kouluihin tarvitaan myös lisää vapaaehtoisia turvallisia aikuisia esimerkiksi avuksi välituntivalvontaan.
– Tarvitsemme kiusatuille, kiusaajille ja heidän vanhemmilleen riittävästi matalan kynnyksen apua. Tarvitsemme parempaa vuoropuhelua päättäjien ja kentän välillä. Ja ennen kaikkea tarvitsemme sekä lakisääteisen että henkisen nollatoleranssin kaikenlaiselle kiusaamiselle.
– Lapsilla on oikeus koulupäivään ilman pelkoa. Meidän aikuisten velvollisuus on varmistaa sen toteutuminen. Viime maanantaina Jyväskylän kaupunginhallitus käsitteli koulukiusaamista koskevan valtuustoaloitteeni, joka sisältää 13 toimenpide-ehdotusta. Aloite etenee vielä valtuustoon. Eikä työni Jyväskylän lasten ja perheiden parhaaksi jää tähän, mikäli tulen valituksi seuraavallekin valtuustokaudelle, Garedew sanoo.

PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Kansanedustajat ja asiantuntijat puivat sinnikästä ongelmaa eduskunnan kansalaisinfossa.

Hallitus tekee vahvoja panostuksia sisäiseen turvallisuuteen. Tämän osoituksena poliisin rahoitusta lisätään niin, että poliisien määrä kasvaa 8 000 poliisiin vaalikauden loppuun mennessä.

Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.


Viikon suosituimmat

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.


Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.

Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.

Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.

Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.

Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.

Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.

Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.

Oikeusministeri Leena Meren mukaan ulosottolakia kehitetään parhaillaan, jotta ulosottovelallisten asema paranee. Jatkossa ulosotossa olevat varat on tarkoitus kohdentaa niin, että pääomakin lyhenee. Siten helpotetaan ulosottovelallisten mahdollisuuksia käydä töissä ja lyhentää velkojaan.