

LEHTIKUVA
Kannatuksensa sulattanut keskusta yritti hyökätä perussuomalaisia vastaan – Halla-aho kuittasi
Eilen eduskunta aloitti vuoden 2020 valtion talousarvion käsittelyn. Täysistunnossa keskusta hyökkäsi monessa puheenvuorossaan perussuomalaisia vastaan. Tätä voidaan pitää paniikkireaktiona keskustan romahtaneiden kannatuslukujen ja perussuomalaisten nosteen vuoksi.
Keskustan kansanedustaja Hannu Koskonen syytti perussuomalaisia siitä, että nämä haluavat lopettaa maataloustuet. Hänen kollegansa Antti Rantakangas puolestaan syytti, etteivät perussuomalaiset haluaisi pitää koko maata asuttuna.
– Luin pari iltaa sitten sen lehdestä: perussuomalaisten kanta on, että maataloustuet tulisi lopettaa kannattamattomina, vetäytyä eurooppalaisesta maatalouspolitiikasta. Sehän johtaisi siihen, että koko suomalainen maatalous romahtaisi ja 300 000 työtöntä tulisi elintarviketuotannosta, Koskonen ihmetteli.
Koko Suomi pidettävä asumiskelpoisena
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuittasi Koskosen puheeseen nopeasti. Hän ihmetteli, miksi keskustalaiset eivät puhu juuri muusta kuin perussuomalaisista, vaikka keskustelu liittyy valtion talousarvioon.
– Tämän keskustelun aiheenahan pitäisi olla tämän konkurssihallituksen konkurssibudjetti, mutta keskustalaisia ei täällä puhuta juuri mikään muu kuin perussuomalaiset — mikä on tietysti ihan ymmärrettävää, kun ajatellaan, että kunnallisvaalit lähestyvät ja kylmä kyyti odottaa.
– Edustaja Rantakangas sanoi, että perussuomalaisten mielestä koko Suomea ei tarvitsisi pitää asuttuna. Meidän ohjelmassamme tämä asia on muotoiltu niin, että koko Suomi on pidettävä asumiskelpoisena. Koska me olemme vapaiden ihmisten puolue ja vapauden kannattajia, me emme tietenkään kannata sitä, että ketään väkisin asutetaan jonnekin tai pidetään siellä kenties piikkilankoja käyttäen, Halla-aho vastasi syytöksiin.
Maataloustuet kansallisiin käsiin
Perussuomalaiset ei myöskään ole lakkauttamassa maataloustukia, vaan haluaisi kansallistaa ne.
– Me emme ole kannattaneet maataloustukien lopettamista, mutta täytyy ymmärtää se, että Suomi on EU:ssa nettomaksaja. Mitä tahansa koheesiorahaa me saamme sieltä, mitä tahansa maataloustukia me saamme sieltä, me saamme takaisin osan rahasta, jonka olemme itse sisään laittaneet.
– Suomi siis kustantaa paitsi omat maataloustukensa, se kustantaa myös muiden maiden maataloustukia, ja meidän mielestämme tämä on väärin. Maataloustuet pitäisi ottaa pois EU:n kompetenssista ja siirtää kansallisiin käsiin, Halla-aho täsmensi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puoluesihteeri Grönroos: Punavihreä hallitus ajaa keskustan tuella suomalaista maaseutua alas

Halla-aho: olemassaolostaan kamppaileva kepu on maatalouden alasajon pääarkkitehti

Perussuomalaiset haluaa maataloustukijärjestelmän pois EU:n päätösvallasta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.