

LEHTIKUVA
Kapina kytee Iranissa – enää kolmannes kansasta tukee pappisvaltaa ja moskeijat seisovat tyhjän panttina
Iranin hallinto tukahdutti verisesti kansannousun, joka alkoi viime suoden syyskuussa nuoren naisen kuoltua moraalipoliisin käsittelyssä. Hiljaisuus on kuitenkin näennäistä ja kansan protesti papiston pakkovaltaa vastaa jatkuu ja etsii uusia muotoja. Moskeijat kumisevat jo tyhjyyttään.
Sotatoimet jatkuvat Gazassa ja Iranin tukema terroristijärjestö Hamas taistelee alueen rippeistä kyseenlaista sotaa käyvää Israelin armeijaa vastaan. Iranissa Hamasia tukee pappisvalta mutta ei kansa.
Moskeijat kumisevat tyhjyyttään Teheranissa ja vain 30 prosenttia kansasta tukee Iranin hallitusta.
– Hamasia kannattavissa mielenosoituksissa on enemmän väkeä Tukholmassa kuin Iranissa, väittää kirjailija ja toimittaja Suzanne Gottfarb.
– Hallinto on epäonnistunut kansan tahdon tukahduttamisessa ja siitä kertoo se, että 50 000 Iranin 75 000 moskeijasta seisoo enemmän tai vähemmän tyhjän panttina. Ihmiset eivät enää käy rukoilemassa ja se on jälleen esimerkki protestista pappisvaltaa ja hallinnon uskonnollista painostusta vastaan, Gottfarb kirjoittaa Svenska Dagbladetin mielipidesivuilla.
Aseeton vastarinta jatkuu
Vuoden 2022 syyskuussa 22-vuotias Mahsa Amin kuoli moraalipoliisin käsittelyssä, koska hänen vaatetuksessaan jokin oli uskonnollisen tulkinnan mukaan vialla. Alkoi kansannousu, jonka Iranin väkivaltakoneisto hiljensi hakkaamalla ja jakamalla mielenosoittajille kuolemantuomioita.
Kansannousun jälkeen Iranin mediassa on keskitytty Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa ja sittemmin Hamasin taisteluun Gazassa ja Länsirannalla. Vastarinta pappisvaltaa kohtaan näyttää kadonneen mutta Gottfarbin mukaan se on harhaa.
– Iranissa kansa protestoi niillä keinoilla, jotka sillä vielä on käytössä. Aseettomana ja vailla organisoitua johtoa tilanteessa, jossa valtiolla on väkivallan monopoli ja mielenosoittajat täysin suojaa vailla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- aseeton vastarinta pappisvalta Iranin uskonnollinen johto terroristijärjestö Hamas Suzanne Gottfarb Länsiranta Venäjän hyökkäyssota väkivallan monopoli Mahsa Amin moraalipoliisi kansannousu mielenosoittajat Gaza Protesti Moskeija Iran Israel
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Teuvo Hakkarainen Iranin tapahtumista: ”Euroopan feministit vaikenevat”

Intersektionaalinen feminismi ei suojele syrjittyä naista vähemmistön sisällä – alistettujen musliminaisten kohdalla etnisyys nousee määräävämmäksi tekijäksi kuin naissukupuoli

Hallinto uhkaa mielenosoittajia kuolemantuomiolla – iranilaiset keksineet uusia protestoinnin keinoja

Vangittu Nobel-voittaja Narges Mohammadi on taistellut vuosikymmeniä islamin naiskäsitystä ja huntupakkoa vastaan

Forgotten Feminists -journalisti Yasmine Mohammed: Liberaali vasemmisto voimisti ääri-islamisteja julmaan antisemitismiin
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
