Vuoden 2023 Nobelin rauhanpalkinnon saaja Narges Mohammadi ei todennäköisesti ole paikalla, kun rauhanpalkinto jaetaan Oslossa joulukuussa. Naisten oikeuksien puolesta vuosikymmeniä taistellut Mohammadi istuu parhaillaan julmista olosuhteista tunnetussa teheranilaisessa Evinin vankilassa Iranissa. Mikään ei viittaa siihen, että hän pääsisi vapaaksi.

Ylen haastatteleman tutkija Joonas Mariston mukaan Evinin vankilassa on paljon aktivisteja vangittuina. Hän ei osaa sanoa, minkälaisissa olosuhteissa Narges Mohammadia pidetään. Mariston mukaan vangittuja on muun muassa kidutettu ja heiltä on evätty sairaalahoitoa.

51-vuotias Mohammadi on ollut vangittuna monta kertaa. Hänet on tuomittu muun muassa valtion turvallisuuden vaarantamisesta ja valtion vastaisesta propagandasta.

The New York Times julkaisi Mohammadin lehden toimitukseen lähettämän viestin, jossa hän sanoi, että Nobelin rauhanpalkinto vain lisää hänen päättäväisyyttään. Hän myös toivoo, että palkinto antaa lisää voimaa muutosta vaativille iranilaisille.

Vankila ei ole hiljentänyt Mohammadia

Mohammadi on taistellut kuolemanrangaistusta vastaan ja naisten oikeuksien puolesta. Hän on yksi tunnetuimmista Iranin ihmisoikeusliikkeen toimijoista.

Hän on jatkanut naisten oikeuksien puolustamista myös vankilasta käsin. Hän on esimerkiksi vankilasta lähetetyissä viesteissä ilmaissut tukensa syksyllä 2022 alkaneelle kansannousulle, joka alkoi, kun siveyspoliisi tappoi Mahsa Aminin väärinpuetun hijabin vuoksi.

Purra: Käsittämättömän rohkeaa

Valtiovarainministeri Riikka Purra julkaisi viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) kommentin rauhan nobelistista:

– Hieno kohde #Nobel’in rauhanpalkinnolla! Narges Mohammadin työ Iranin/islamin naisiin kohdistamaa pakko- ja väkivaltaa kohtaan on käsittämättömän rohkeaa, oman vapauden ja turvallisuuden kustannuksella. Mohammadin mukaan esimerkiksi pakollisella hijabilla esitellään kuvaa herruudesta, ja naisia alistamalla halutaan hallita yhteiskuntaa.

– He eivät voi laittaa abayaa puolelle väestöstä eli miehille, mutta helposti naisille esitelläkseen despoottisen uskonnollisen järjestelmän vastenmieliset kasvot maailmalle.

– Naiset on psykologisesti painostettu pakottavaan huivin käyttöön, jotta islamilaisten miesten uskonnollinen imago säilyisi ja jotta naisten turvallisuus ja puhtaus varmistuisi. Nyt nuo samat naiset kokevat seksuaalista väkivaltaa ja häirintää.

Nobelin rauhanpalkinto on rauhantyöstä jaettava ja yksi viidestä vuosittain jaettavasta Nobel-palkinnosta. Rauhanpalkinnon jakaa Norjan suurkäräjien valitsema Nobel-komitea.

Heli-Maria Wiik