HS kuvakaappaus

Eduskuntavaalien alla, noin kaksi kuukautta sitten Hesari julkaisi vetovoimagallupin. Harvoin näkee gallupia, jonka ennuste menee niin pahasti pieleen. Virheistä oppimattomana HS uusi tänään gallupin täsmälleen samassa muodossa, nyt EU-vaaliehdokkaille.  Lue lisää >

Pixabay/Etereuti, fantareis

VTT Heikki Koskenkylän koostama analyysi Saksan vaikeasta poliittisesta tilanteesta EU-vaalien alla.  Lue lisää >

Miksi nationalismi toimii, ja miksi se ei ole katoamassa – tähän kysymykseen vastasi amerikkalaisen kansainväliseen politiikkaan erikoistuneen älykkölehden Foreign Affairsin artikkeli hiljattain. Artikkelin kirjoittaja, Columbia Universityn sosiologian ja poliittisen filosofian professori Andreas Wimmer, väittää, että nationalismi ei suinkaan ole ääriaate, vaan ”olemme kaikki nationalisteja”.  Lue lisää >

YLE kuvakaappaus

Yle Kioski saa idean erityisesti nuorille suunnatusta vaalikoneesta. Se kokoaa tiimin, johon valitaan ilmastonmuutos-, ihmisoikeus-, vihapuhe- ja vähemmistöaktivisteja. Hankkeen johtoon nousee vihreissä vaikuttava poliittinen toimija Emmi Nuorgam. Hän on profiloitunut julkisuudessa sukupuoli- ja verkkovihakysymysten parissa.  Lue lisää >

Vedonlyöntiyritys Betsson arvioi, että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kerää eduskuntavaaleissa suuremman äänipotin kuin kukaan muu ehdokas.  Lue lisää >

Miksi hyväpalkkaisilla matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla on enemmän miehiä kuin naisia? Miksi naiset hakeutuvat useammin hoitoaloille? Tähän kysymykseen on etsitty vastausta syrjinnästä ja sukupuolirooleista, mutta niin kutsuttu pohjoismainen tasa-arvoparadoksi puhuu tätä uskomusta vastaan: työmarkkinat ovat eniten sukupuolen mukaan eriytyneet niissä maissa, missä miesten ja naisten tasa-arvo ja sukupuoliroolien kyseenalaistaminen on viety pisimmälle. Tiedetoimittaja Marko Hamilo arvioi ruotsalaisen...  Lue lisää >

Perussuomalaisiin suhtaudutaan selvästi positiivisemmin kuin vajaat puoli vuotta sitten lokakuussa 2018. Puolueeseen positiivisesti suhtautuvien suomalaisten määrä on kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä. Näin kertoo tuore, puolivuosittain julkaistava puoluebarometri.  Lue lisää >

Kanadalainen psykologian professori Jordan Peterson ei ole enää vain tutkija, kliininen psykologi ja tietokirjailija, vaan myös ilmiö. Peterson alkoi saada mainetta Youtube-videoillaan syksyllä 2016, ja hänen keväällä 2018 julkaistu elämäntaito-opas 12 Rules for Life myi englanniksi yli kaksi miljoonaa kappaletta. Kirja on julkaistu myös suomeksi, ja nyt on saatavilla myös suomalainen teos ”Jordan Peterson -ilmiöstä”....  Lue lisää >

Viime toukokuussa Karl Marxia muisteltiin maailmalla laajalti, tuolloin tuli kuluneeksi 200 vuotta hänen syntymästään. Marx on ollut ihmiskunnan historian yksi keskeisistä vaikuttajista ja hänen teokset ovat maailman luetuimpia. On jopa väitetty, että ainoastaan Raamattua olisi luettu maailmalla enemmän kuin Marxin kirjoja. Onko hänen teorioillaan merkitystä nykyisin? VTT Heikki Koskenkylä analysoi asiaa.  Lue lisää >

Hämeen Sanomien tänään julkaisema kannatusmittaus arvioi perussuomalaisille 15,7 prosentin kannatusta. Tulos tarkoittaisi vaalipäivänä toteutuessaan kahta kansanedustajaa. Lehden arvion mukaan kolmaskin paikka on mahdollisuuksien rajoissa. Tulos on rohkaiseva, vaikka eduskuntavaalien 2015 tulokseen on (19,5 prosenttia) vielä jonkin verran matkaa.  Lue lisää >

Jos olet ollut Facebookin aktiivinen käyttäjä, olet saattanut huomata, että ennen vapaa keskustelualusta on muuttunut huomattavasti tiukemmaksi. Kaverisi ovat saattaneet saada kenkää kommentoidessaan ruoanlaittoa tai sinulle itsellesi on saattanut napsahtaa banni siitä, että olet kritisoinut hallituksen politiikkaa. Jiri Keronen kirjoittaa Facebookin kiristyvästä sensuurista.  Lue lisää >

Dosentti Markku Ruotsila oikoo uutuuskirjassaan monta vallalla olevaa harhakäsitystä yhdysvaltalaisuudesta – esimerkiksi sen väitteen, että valtaosa amerikkalaisista ei olisi konservatiivisia. Kirja kertoo, että maassa on ollut konservatiivinen enemmistö jo pitkään. Tälläkin hetkellä vain yhdeksässä osavaltiossa viidestäkymmenestä asuu enemmän vasemmistolaisia kuin konservatiiveja.  Lue lisää >

Ranska ja Saksa tavoittelevat euroalueelle yhteistä budjettia, joka käytännössä merkitsisi tulonsiirtoa rikkaiden ja köyhien jäsenmaiden välillä. Häveliäisyyssyistä uudistuksen tulonsiirtoluonnetta ei haluta kuitenkaan tuoda esiin. Taloustoimittaja ja analyytikko Juhani Huopainen selittää, mistä on kyse.  Lue lisää >