PS ARKISTO
Kaksivuotinen esiopetuskokeilu saatiin päätökseen, ja viesti tästä oli odotetun selvä. Lasten oppimisen taidot eivät kehittyneet juurikaan nykyjärjestelmää paremmin. Tästä on vaikea vetää muuta johtopäätöstä kuin se, että kokeilu oli ennen kaikkea poliittinen ja kallis hallinnollinen ”pakko saada” -hanke, ei lapsia aidosti hyödyttänyt uudistus, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käytti kokeiluun noin 22,2 miljoonaa euroa. Vastineeksi saatiin 3,5 prosenttiyksikön nousu viisivuotiaiden osallistumisasteeseen. Sekään ei johtunut paremmasta pedagogiikasta, vaan maksuttomuudesta, velvoittavuudesta ja kuljetuseduista. Oppimistulokset, sosioemotionaaliset taidot ja lasten väliset erot pysyivät käytännössä ennallaan.
Onkin rehellistä kysyä, miksi kokeilu haluttiin väkisin ja onko tämä järkevää veronmaksajien rahankäyttöä. Miksi lapsuus halutaan väkisin lyhentää ja kiirehtiä oppimista, vaikka juuri lapsuus on tärkeintä aikaa rauhoittaa kehittymiselle? Keskiössä tulisi olla turvallisuus, aika, yhdessäolo ja leikkiminen ilman yhteiskunnan tavoitteellisia paineita kasvu- ja kehityssuunnitelmien kanssa.
Olen ollut hyvin kriittinen pidennettyä esiopetusta kohtaan enkä kannata sen käyttöönottoa. Jo aikaisemmin toteutetulla perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksella, digitalisaation, valinnanvapauden ja itseohjautuvuuden lisäämisellä, on tehty karmeaa jälkeä, joka näkyy osaltaan oppimistason laskuna, poikien heikkona koulumenestyksenä, lasten ja nuorten väsymyksenä sekä yleisesti Pisa-tuloksissa. Tämän jälkeisistä toimista puhumattakaan, missä lopuksi rahalla ja erityistoimilla yritetään laastaroida kadotetun lapsuusajan jälkiä. Samalla Suomi menetti kansainvälisesti korkeatasoisen koulutuksensa.
Kaksivuotisen esikoulukokeilun keskeinen mekanismi oli osallistumisvelvoite, kun esiopetuksesta tehtiin pakollista jo viisivuotiaille. Yksi uudistuksen tärkeimmistä perusteista oli lasten välisten oppimiserojen kaventaminen. Osaltaan taustalla tässäkin on ollut maahanmuuttajataustaisten lasten määrän kasvu ja heidän selviytymisensä koulussa. Mallia on haettu myös ulkomailta, kun on pelätty, että suomalaiset lapset jäävät jälkeen kansainvälisestä kilpailusta. Lapset on pitänyt saada kotoa varhaiskasvatuksen piiriin aikaisemmin keräämään valmiuksia.
Tässä kokeilu epäonnistui. Erot akateemisissa valmiuksissa ja sosiaalisissa taidoissa eivät pienentyneet, eivätkä vaikutukset olleet suurempia heikommista lähtökohdista tuleville lapsille. Jos kallis uudistus ei auta eniten niitä, joiden vuoksi sen väitetään olevan tehty, on syytä pysähtyä. Hyvät aikomukset eivät riitä perusteeksi pysyville haitoille tai kuluille. Nyt esillä oleva ajatus kaksivuotisen esiopetuksen valtakunnallistamisesta tarkoittaisi 20–30 miljoonan euron lisälaskua joka vuosi.
Meillä on lasten kasvuympäristössä paljon muita haasteita, joihin tulisi vaikuttaa ennemmin kuin paketoimalla lapsia instituutioiden pikakasvatettaviksi. Vanhemmilla on suuri rooli olla läsnä, käyttää aikaa, neuvoa ja opastaa. Tätä velvollisuutta ei voi ulkoistaa. Tulokset vahvistavat sen, ettei lasten oppiminen parane automaattisesti aloittamalla aikaisemmin.
Lasten oppimisen kannalta ratkaisevampaa kuin aloitusiän varhentaminen olisi ryhmäkokojen kohtuullisuus, läsnäolo, henkilöstön pysyvyys ja kelpoisuus, riittävä tuki sitä tarvitseville lapsille, työrauha ja perusasioihin keskittyvä opetus ikätason mukaisesti.
Nykyinen varhaiskasvatuksen ja yksivuotisen esiopetuksen malli on tuottanut yhdessä laadukkaan perusopetuksen kanssa kansallisesti hyvää tulosta. Tätä on syytä pohtia syvällisemmin. Toivon, että tulevaisuudessa meillä korjataan asioita, jotka eivät toimi.
Mira Nieminen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Marinin hallituksen päättämä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ei kaventanut lasten välisiä eroja akateemisissa valmiuksissa tai sosioemotionaalisissa taidoissa. Opetusalan ammattijärjestö junttaa kaikesta huolimatta esiopetusta - vastoin tutkimusnäyttöä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun vuosina 2021–2024. Kokeilu ei kuitenkaan kaventanut lasten välisiä eroja perusopetuksen alussa arvioiduissa taidoissa. Kansanedustaja Sara Seppänen pohtii, olisiko viisaampaa vahvistaa laadukasta varhaiskasvatusta ja leikin edellytyksiä kuin siirtää koulumaista ajattelua yhä nuoremmille lapsille.
Vihreiden eduskuntaryhmä ehdotti, että jokaiselle viisivuotiaalle tulisi automaattisesti osoittaa paikka varhaiskasvatuksessa. Perussuomalainen sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää ajatuksen tämänkaltaisesta pakkovarhaiskasvatuksesta viisivuotiaille, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksessakin osoitettu tehottomaksi.
Hallitus esittää muutoksia yhdenvertaisuuslakiin koskien yhdenvertaisuuden edistämistä varhaiskasvatuksessa. Jatkossa laki ei enää velvoittaisi varhaiskasvatuksen järjestäjiä laatimaan toimipaikkakohtaisia toiminnallisia yhdenvertaisuussuunnitelmia. Hallintotyön keventyessä jäisi enemmän työaikaa lasten parissa tehtävään työhön ja velvoitteista aiheutuvat kustannukset vähenisivät.
Viikon suosituimmat
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Karkotuksia vastustavat aktivistit ryntäsivät sunnuntaina kirkkoon Minneapolisissa keskeyttäen jumalanpalveluksen. Lapsiperheiden paetessa kirkosta aktivistit huusivat iskulauseitaan, kuten "ICE ulos" ja "hävetkää". Seurakuntalaisten poistuttua aktivistit jäivät huutelemaan, että he ovat se oikea yhteisö. Aktivistien mukana oli CNN-kanavan entinen huippujuontaja, joka saarnasi pastorille perustuslain takaamasta mielenosoitusoikeudesta. Liittovaltion lain mukaan kirkko on kuitenkin häirinnältä suojattu yksityisalue, joten seuraamuksia saattaa olla tulossa.
