LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Marinin hallituksen päättämä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ei kaventanut lasten välisiä eroja akateemisissa valmiuksissa tai sosioemotionaalisissa taidoissa. Opetusalan ammattijärjestö junttaa kaikesta huolimatta esiopetusta - vastoin tutkimusnäyttöä.
Kokeilun tavoitteena oli selvittää esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, perheiden palveluvalintoja ja kuntien toimintakäytäntöjä sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti esiopetuksen kokeilun vuosina 2021–2024 yhteensä 148 kunnassa ja siihen osallistui 37 357 lasta. Kokeilun aloittamispäätöksen teki Sanna Marinin hallitus vuonna 2020. Tuolloin opetusministerinä toimi Li Andersson (vas).
Kokeiluryhmän lapset kutsuttiin aloittamaan velvoittava esiopetus jo 5-vuotiaina, ja he osallistuivat esiopetukseen kahden vuoden ajan. Verrokkiryhmä jatkoi nykyjärjestelmässä. Kokeilua varten säädettiin väliaikainen laki, laadittiin opetussuunnitelman perusteet ja sen aikana kerättiin laaja tutkimusaineisto.
Lasten sosioemotionaaliset taidot ja akateemiset valmiudet kehittyivät keskimäärin yhtä nopeasti kaksivuotisessa esiopetuksessa ja nykymuotoisessa 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen ja yksivuotisen esiopetuksen yhdistelmässä.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ei siten kaventanut lasten välisiä eroja perusopetuksen alussa arvioiduissa taidoissa. Vaikutukset eivät myöskään vaihdelleet erilaisesta perhetaustasta tulevien lasten välillä.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun toteuttaminen maksoi noin 22,2 miljoonaa euroa. Kustannukset syntyivät pääosin menetetyistä asiakasmaksuista ja osallistumisasteen nousun aiheuttamista järjestämiskustannuksista.
Mikäli kaksivuotinen esiopetus otettaisiin valtakunnallisesti käyttöön ja se nostaisi 5-vuotiaiden osallistumisastetta esimerkiksi viidellä prosenttiyksiköllä sekä 5-vuotiaiden määrä säilyisi nykyisessä noin 50 000:ssa, järjestämiskustannukset nousisivat 20–30 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi kunnat menettäisivät osan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista.
Opettajataustainen perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ei ole yllättynyt siitä, että kaksivuotinen esiopetuskokeilu ei ole tuottanut merkittäviä lisähyötyjä lasten kehitykselle. Laaja tieteellinen tutkimusnäyttö sen sijaan tukee käsitystä, että leikki on lapsen ensisijainen tapa oppia.
– Liian koulumainen opetus liian varhaisessa vaiheessa ei edistä oppimista, kansanedustaja Seppänen huomauttaa.
– Päinvastoin, se voi heikentää motivaatiota, lisätä stressiä ja kaventaa lapsen luontaista uteliaisuutta. Varhaislapsuudessa olennaisinta on turvallinen ympäristö, vuorovaikutus ja leikki, ei akateemisten vaatimusten aikaistaminen.
– Leikki edistää kielen kehitystä, sosiaalisia taitoja, itsesäätelyä, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Nämä taidot muodostavat perustan myöhemmälle oppimiselle ja koulumenestykselle. Leikki ei ole opetuksen vastakohta, vaan sen välttämätön perusta.
Vuoden 2026 alusta voimaan tulleessa esiopetuksen opetussuunnitelmassa toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavista periaatteista häivytettiin opetusta ja oppimista ja tilalle tuotiin leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö, parahtaa Opetusalan ammattijärjestö tiedotteessaan.
– Laissa säädetään, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Se kuitenkin vaatii esiopetukselta ja esiopetuksen toimintakulttuurilta muutakin kuin leikkiä, toteaa OAJ:n koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Minttu Ilveskivi.
– Lapsille tulisi esiopetuksessa opettaa erilaisia tietoja ja taitoja monipuolisia, pedagogisesti perusteltuja työtapoja käyttäen.
Esiopetuksen vähimmäismääräksi on tällä hetkellä säädetty perusopetusasetuksessa 700 tuntia. OAJ on esittänyt, että esiopetuksen kesto laajennetaan vähintään 760 tuntiin, joka tarkoittaisi neljää tuntia päivässä. Lisäksi lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua täydentävään varhaiskasvatukseen samassa toimipaikassa.
– Tällaisesta kokopäiväisestä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kokonaisuudesta hyötyisivät erityisesti ne lapset, joiden elämään liittyy useita matalaa lähtötasoa ennakoivia riskitekijöitä, Ilveskivi sanoo.
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto viittaa kintaalla esiopetuskokeilun tuloksille ja esittää, että ”tavoitteellisempi esiopetus kehittäisi paremmin lapsen oppimisedellytyksiä”. Tämä tietty vaatii ”lisää oppimisen tuen resursseja ja erityisopettajia.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun vuosina 2021–2024. Kokeilu ei kuitenkaan kaventanut lasten välisiä eroja perusopetuksen alussa arvioiduissa taidoissa. Kansanedustaja Sara Seppänen pohtii, olisiko viisaampaa vahvistaa laadukasta varhaiskasvatusta ja leikin edellytyksiä kuin siirtää koulumaista ajattelua yhä nuoremmille lapsille.
Perussuomalaisille on tärkeää, että suomalaisten veronmaksajien rahoja ei tuhlata turhuuksiin eikä haitallisiin ideologioihin. Hallinnon toimintaa täytyy tehostaa ja karsia pois kaikki epäolennainen ja epätieteellinen hömppä. Uusi lakiesitys opetus- ja kulttuuriministeriön virastojen uudistamiseksi on jälleen yksi askel kohti parempaa koulutuspolitiikkaa.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
