LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomea haittaa eri tavoin väestön ikääntyminen, maahanmuutto, yhteisvaluutta, Venäjä ja sosialismi. Muutaman maamme kestää samanaikaisesti, mutta viisi on liikaa, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Käynnissä olevat sodat ja niiden monet vaikutukset tulevat suomalaisten arkeen aiempaa kouriintuntuvalla tavalla. Lennokkien putoilu Suomeen ihmetyttää ja tulipalojen palokaasut yskittävät Karjalassa. Bensapumpulla hinta on noussut. Aiemmat energiakriisit ylittävää shokkia pidetään mahdollisena. Mitä tekee Euroopan keskuspankki vastauksena yllämme olevaan kriisiin, joka vaarantaa talouskasvun? Valmistautuu tietenkin nostamaan korkoja, kuinkas muuten.
Samaan aikaan pitäisi jostain löytää 10 miljardin vuotuiset menoleikkaukset tai veronkorotukset, Jos sekään riittää. Muuten ei julkinen talous pysy pitkällä aikavälillä pystyssä, puolustusmenoja ei voida korottaa ja Ukraina jää ilman tukea.
Ei ihme, että ajatuksiin ja puheisiin hiipii rikkaiden syöminen, puolustusmenojen korottamisen peruminen, yhteistyö Moskovan kanssa ja vaikka eläkesijoitusvarallisuuden käyttö ”kasvutoimenpiteisiin”. Ei niinkään meillä Suomessa, mutta monessa muussa maassa – myös EU-jäsenmaissa.
Yhdysvalloissa Eurooppa tuntuu etäiseltä ja maa kokee jo osansa tehneen maailmansodissa ja ihmisiän kestäneessä kylmässä sodassa. Euroopan puolustaminen omalla kustannuksella riittää jo USA:lle. Kyse ei ole enää pitkään aikaan ollut Donald Trumpista, vaan siitä, että velkataakat käyvät Yhdysvalloissakin kohtuuttomiksi tällä menolla.
On epäselvää, löytyykö Euroopasta poliittista tahtoa kieltäytyä niiltä tuhon poluilta, joita meille tarjotaan. Pahimmalta vältytään, jos rivit pysyvät kasassa. Jos rivit eivät pysy kasassa, paha voi päättää kokeilla, ja siinä kävisi kaikille huonosti.
Ehkäisevä varustautuminen ja sen mahdollistama talouskuri sekä niiden tekemättä jättäminen, ovat molemmat raskaita valintoja.
Kuten edellä tuli mainittua, korkojen odotetaan nousevan. Helsingin Sanomien pääkirjoitus toivoi viisautta EKP:n päättäjille, ettei taloutta ajettaisi koronnostoilla karille. Tämä on hyvä toive ja siihen on helppo yhtyä.
Keskuspankkien eräänlaisen ohjesäännön eli Taylorin säännön mukaan sopiva keskuspankkikorkotaso olisi Suomelle ollut jo jonkin aikaa 0,25 prosenttia. Nyt se on kaksi prosenttia, ja EKP:n odotetaan sitä nostavan tämän vuoden aikana. Korkotaso on millä tahansa mittarilla ollut Suomelle jo pitkän aikaa liian korkea. Tämä tuntuu lompakossa ja on Suomelle isompi ongelma kuin muille Euroopan maille. Suomessa kun velat ovat useimmiten vaihtuvakorkoisia.
Pian parikymmentä vuotta sitten USA:ssa riehui finanssikriisi, jonka iskut tunnettiin Euroopassakin. Euroopan keskuspankki päätti korottaa korkoja kahdesti voimakkaasti kallistuneen energian takia. Euroopan talous taipui yhteisvaluutan mahdollistamien kuplien puhjetessa. Sitten korot painettiin nollaan, sitten negatiiviseksi, ja rahaa alettiin painaa – sekin vasta 2015, kun USA teki sen jo 2008. Myös Venäjän sodan Ukrainaa vastaan laajetessa 2022 Euroopan keskuspankki päätti nostaa korkoja. Ja Iranin sodan myötä näyttää jälleen käyvän samalla tavalla.
Koronnostot ovat suoraan pois yritysten investointien kannatuslaskelmien tuloksesta. Työpaikkoja jää syntymättä, kotitalouksien tuloista entistä suurempi osa menee asunto- ja kulutusluottojen hoitamiseen. Valtiontalouden sopeuttaminen vaikeutuu, kun jättimäisen valtionvelan korkomenot muodostavat entistä suuremman osuuden budjetista.
Tästä ei ole pitkä aika, kun HS:n pääkirjoituksessa oltiin tyytyväisiä, kun EKP:n johtajavalintaa aikaistettiin Ranskan vaalien edelle. Hesarin mielestä oli ovela temppu, että demokratian tahto ei toteudu.
Tekoälyn mukaan toistuva teema HS:n pääkirjoituslinjassa on, että rahapolitiikka on asiantuntijavaltaa ja että on riski, jos poliitikot puuttuvat siihen. Keskuspankki on erityinen instituutio, joka on eristettävä poliittisesta vallasta.
Kuitenkin HS unohtaa oman toimintansa koko jupakassa. Lehti on vuosikymmenestä toiseen lobannut ensin eurojäsenyyden puolesta, sitten eurokriisipakettien puolesta ja viimeksi elpymispaketin puolesta. Euron pelastaminen ja Suomelle huonosti sopivan rahapolitiikan sietäminen ovat Hesarille maahanmuuton tapaisia superarvoja. Ainoat huomiota saavat nykyjärjestelmän arvostelijat ovat ne, jotka peräänkuuluttavat liittovaltiota. Sen yhteisvaluutta kieltämättä tarvitsisi pysyäkseen pystyssä. Hesarille kelpaa euron ongelmien ratkaisuksi vain liittovaltio. Hesarin käsitys on, että sisäiset devalvaatiot eivät euromaiden ongelmia ratkaise, mutta ne ostavat aikaa liittovaltion perustamiselle.
Helsingin Sanomat on vuosikymmenten ajan puffannut eurojäsenyyttä äänestäjille, samoin elikeinoelämän etujärjestöt. Tämä nykyinen järjestelmä on täsmälleen se, mitä ne ovat toivoneet. Siten elinkeinoelämän valitukset koronnousujen taloutta lamaavasta vaikutuksesta pitää sivuuttaa. Maksakoon valinnastaan. Neuvotelkoot osakkeenomistajiensa kanssa, onko tämä juuri se, mitä Suomi tarvitsee nyt ja jatkossa.
Kantta pitäisi raottaa mahdollisuuksille. Jos me emme voi luottaa siihen, että Euroopan keskuspankki asettaa Suomen taloudelle sopivan korkotason, eikö se pitäisi tehdä itse? Tai ainakin selvittää, millä edellytyksillä Suomi voi koskaan pärjätä, jos valuuttakurssi ja korkotaso eivät muodostu Suomen taloudellisen tilanteen perusteella. Työmarkkinoiden joustavoittaminen tuntuu lipsuvan puheissa pikemminkin neli- kuin kuusipäiväiseen työviikkoon, eikä sitä suhdanteita tasaavaa liittovaltiotakaan näy.
Olen keskusteluissa sanonut, että Suomi voi kestää väestön ikääntymisen, maahanmuuton, euron, Venäjän ja sosialismin tapaisia ongelmia 1-2, mutta ei viittä samanaikaisesti.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra arvioi, että hänen puolueensa perussuomalaiset on muuttanut suomalaisen politiikan suuntaa erityisesti maahanmuuton, turvallisuuden ja talouspolitiikan osalta. Hänen mukaansa monet aiemmin kiistanalaisina pidetyt aiheet ovat nyt valtavirtaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii vihreiden uutta linjausta, jossa puolue muun muassa tavoittelee talouskasvuriippuvuuden purkamista. Purran mukaan vihreiden lisämenolupaukset ja kasvun tahallinen hidastaminen ovat ristiriidassa keskenään ja vaarantavat Suomen hyvinvointivaltion.
Hallitus on varautunut erilaisiin toimiin siltä varalta, että Lähi-idän konflikti pitenee. Valtiovarainministeriölle on annettu tehtäväksi selvittää, mitä on tehtävissä, jos kriisi syvenee ja pitkittyy, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa Facebook-päivityksessään, että kaistapäinen vaatimus jatkuvasta massamaahanmuutosta Suomen selviytymisen ehtona ei enää uppoa kansaan entiseen malliin. Tietoa maahanmuuton aiheuttamista moninaisista ongelmista on nykyään runsaasti saatavilla perussuomalaisten väsymättömän työn ansiosta.
Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa, että maahanmuutto uhkaa heikentää Suomen eläkejärjestelmän kestävyyttä ja luo valtavan paineen julkiselle taloudelle. Ulkomailla syntyneiden lyhyet työurat ja korkea riippuvuus takuueläkkeestä kasvattavat veronmaksajien taakkaa pitkällä aikavälillä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen ei ymmärrä, miksi kokoomusnaiset älähtivät, kun sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman päätti, että STEA-avustuksia saaville järjestöille tulee ehdoksi 75 000 euron palkkakatto.
Elinkeinoelämän keskusliitto esitti alkuviikolla, että Suomi tarvitsee vuosittain 45 000 työperäistä maahanmuuttajaa. Perussuomalaisten työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet Mikko Lundén, Miko Bergbom, Jorma Piisinen ja Anne Rintamäki pitävät esitystä vastuuttomana etenkin tilanteessa, jossa työttömyyden kasvusta lähes puolet selittyy maahanmuuttajilla.
Viikon suosituimmat
Fabrik Oy:n tiedotteen mukaan Helsinki Pride -yhteisö on käynnistänyt poikkeuksellisen pilotin: PrideBot-niminen tekoälybotti seuraa nyt ahkerasti suomenkielistä "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa verhoilematonta suomenkielistä vihapuhetta" X:ssä
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mielestä laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on erittäin vaarallinen ja sitä käytetään työkaluna uusien ennakkotapausten hakemiseksi, jolloin sananvapaus kaventuu tapaus tapaukselta.
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko uppoutuu intohimoisesti woke-ideologian, antirasismin ja identiteettipolitiikan kysymyksiin, ikään kuin sen päätehtävä olisi signaloida hyveellisyyttä modernille vasemmistolaiselle eliitille eikä enää puolustaa omaa ydinsanomaa tai kristikuntaa, moittivat perussuomalaiset kansanedustajat.
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan eduskunnalla ei ole teoriassakaan mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin kansanedustaja Päivi Räsäsen saaman tuomion pohjalta. - Enkä näe sitä tarpeelliseksikaan, Halla-aho sanoo Iltalehdelle.
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.
Lue lisää
Lue lisää
