

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koponen: Adoptoitavan lapsen etu ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt kirjallisen kysymyksen adoptoitavan lapsen edun toteutumisesta ja kysyy hallitukselta, toteutuuko adoptoitavan lapsen etu parhaalla mahdollisella tavalla nykyisen lainsäädännön puitteissa.
– Olen saanut huolestuneita viestejä kansalaisilta, jotka seuraavat läheltä adoptioon otettavien lasten traumatisoitumista, Ari Koponen kertoo.
Lapset jäävät sijaisperheiden ja sosiaalitoimen käsiin
Adoptiolain mukaan kaikissa alaikäisen lapsen adoptiota koskevissa päätöksissä ja muissa toimenpiteissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, miten voidaan parhaiten turvata pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, joka ei voi kasvaa omassa perheessään.
Lakiin on kirjattu lapsen vanhemman harkinta-aika, jolla tarkoitetaan kahdeksaa viikkoa lapsen syntymästä. Vasta harkinta-ajan jälkeen vanhemman suostumuksen adoptioon saa ottaa vastaan. Harkinta-ajaksi alaikäinen lapsi sijoitetaan yleensä sijaisperheeseen.
Mikäli lapsen vanhempia ei kuitenkaan löydetä kahdeksan viikon jälkeen, lapsi ei pääse adoptioon vaan jatkaa sijaisperheessä jääden sosiaalitoimen asiakkaaksi. Tällöin lapselle aletaan etsiä pitkäaikaista sijoituspaikkaa.
– Mitä vanhemmaksi lapsi ehtii kasvaa ennen muuttoa pitkäaikaisperheeseen tai adoptioperheeseen, sitä enemmän hän kiintyy sijaisperheeseensä ja sitä suuremman trauman hän joutuu muutossa kokemaan. Lapsen etu olisi päästä mahdollisimman aikaisin siihen perheeseen mihin hän tulee jäämään, jotta turvattaisiin pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, Koponen kertoo huolestuneena.
– Samaan aikaan adoptiolasta jonottavien perheiden odotusaika on vuosia.
Koponen vaatii muutoksia lainsäädäntöön
Adoptiotapausten käsittelyä selkeyttäisi ja lapsen etua selkeästi parantaisi, mikäli adoptiolaki mahdollistaisi vanhemman adoptiota varten antaman suostumuksen vastaanottamisen jo ennen kuin lapsen syntymästä on kulunut kahdeksan viikkoa.
– Suostumus adoptioon voitaisiin tällöin antaa esimerkiksi jo synnytyksen yhteydessä, Koponen ehdottaa.
– Kirjalliseen suostumukseen voitaisiinkin lisätä esimerkiksi seuraavanlainen kohta: ”Tämä suostumus astuu voimaan kahdeksan viikon kuluttua lapsen syntymästä, jollei suostumusta sitä ennen peruta.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eerola: Kohtuutta elatukseen – “Ei liene perusteltua, että jopa tuhannen euron elatusapumaksut voisivat johtua lapsen tarpeista”

Antikainen: Syntymättömän lapsen oikeus terveyteen on tärkeämpi kuin äidin oikeus päihteiden käyttöön

Eerola: Vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.