Kuinka syvä juopa euromaiden välillä on koronakriisin laskun maksusta? – “Hollanti näyttää keskisormea etelälle”

Euromaiden valtiovarainministerit ovat kokoustaneet koronapandemian tiimoilta muutaman kerran. Diplomaattilähteet kertovat, että jokainen kokous on ollut tunnelmaltaan aiempaa kireämpi. Tiedotustilaisuuksien kohteliaiden ja toiveikkaiden lausuntojen takana kytee lähes vihamielinen ympäristö.

Keskiviikkona 8.4. hallituksen kehysriihen tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) muistutti, että koronakriisin ja 90-luvun laman vertaamisen erona on se, että nyt käytössämme on “vakaa euro”.

On vaikeaa jakaa ministerin näkemystä vakaudesta sen jälkeen, kun hiemankin tutkii taustalla vellovaa riitaa. Virallinen liturgia toki pyrkii olemaan toivoa herättävää ja kohteliasta, vaikka Portugalin pääministeri António Costa torjui Hollannin kommentit varsin tylysti. Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra ihmetteli, mistä eteläisten euromaiden varallisuuspuskurien puute voisi johtua.

Keskisormea etelälle

Hoekstran tiedustelu pöyristytti eteläiset maat. Italialaisdiplomaatin mukaan “Hollanti näyttää keskisormea etelälle.” Kiteytettynä kyse on siitä, että pohjoiset euromaat eivät haluaisi lapioida ehdotonta rahaa etelään. Taustalla on epäilys moraalikadosta.

Pohjoisten maiden näkemys taas on, että eteläiset maat haluavat vain päästä käsiksi pohjoisten maiden luottokorttiin.

Suomen kanta on, ettei yhteistä velkaa voida hyväksyä. Jokainen euromaa vastaa omista veloistaan. Myös pohjoiset euromaat joutuvat nostamaan roppakaupalla velkarahaa viruksen eristystoimien tuoman talouskaaoksen pehmentämiseksi.

EU:n kohtalo rahallisen tuen varassa

Espanja aikoo elvyttää talouttaan seisahduksen vuoksi 200 miljardilla eurolla. On mahdotonta ajatella, että pohjoiset euromaat pystyisivät kuittaamaan näitä laskuja omiensa lisäksi.

Espanja antaa kuitenkin ukaasin: EU:n kohtalo riippuu yhteisestä velasta. Tiistaina alkaneen 16-tuntisen kokouksen aikana Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire väsyi riitelyyn.

– Tämä on häpeäksi euroryhmälle, häpeäksi Euroopalle, hän ruoti kokousta.

Berliinin ja Brysselin koronkiskurit

Rahoitustuesta on jo nähtävissä joitain suuntaviivoja. Euroopan komissio aikoo tukea yrityksiä 100 miljardilla eurolla, jotta ne eivät irtisanoisi väkeä. 200 miljardia euroa olisi tarjolla Euroopan investointipankin kautta. Euroopan vakausmekanismi EVM:ltä voisi saada tukea yhteensä noin 200 miljardin euron verran.

Italialle EVM:n käyttö on punainen vaate. Maan vasemmistopopulistinen hallitus ei haluaisi tukeutua EVM:n rahoihin. Oppositiojohtaja Matteo Salvini varoitti hallitusta, ettei se koskisi EVM-rahaan, jota hän pitää Berliinin ja Brysselin “koronkiskureiden” rahana.

Italian hallitus on huteralla pohjalla. Hallituksessa on kaksi verivihollista arveluttavilla kannatustuloksilla.

Italia on liian suuri pelastettavaksi

Saksa yrittää toimia Hollannin ja Italian näkemysten ääripäiden yhdistäjänä. Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz toppuuttelee, ettei EVM:n käyttö tässä tilanteessa tarkottaisi komissaarien ja troikan laskeutumista maahan ohjailemaan talouspolitiikkaa vuosikausiksi.

Perusongelma ei katoa kuitenkaan mihinkään. Italia on liian suuri pelastettavaksi, mutta se on myös liian suuri kaatumaan. Taustalla vellovat riidat vaikeuttavat välimuotojen etsintää.