Perustuslakivaliokunta antoi tiistaina lausunnon, jonka mukaan EU-elpymispaketin läpimeno vaatii eduskunnan täysistunnossa 2/3 määräenemmistön taakseen yksinkertaisen enemmistön sijaan. Lausunnosta äänestettiin.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri kummaksuu joidenkin hallituspuolueiden edustajien ja ministerien kirjoituksia asian suhteen blogissaan.

– On totta, että perustuslakivaliokunta pyrkii yksimielisyyteen ja usein näin tapahtuukin, mutta joskus asioista joutuu äänestämään. Yksimielisyys on hyvä tavoite.

– Oikeudellisessa harkinnassa ei ole mielestäni mitenkään yllätyksellistä, että laintulkitsijat päätyvät niin vahvasti erimielisiin kantoihin, että yksimielisyyttä ei kerta kaikkiaan löydy. Silloin joudutaan äänestämään. Eihän korkeimmat oikeudetkaan aina ole ratkaisuissaan yksimielisiä, Meri huomauttaa.

Asiantuntijoiden enemmistö ei tee päätöstä

Meren mukaan julkisuudessa on jopa väheksytty asiantuntijakantaa, jossa puollettiin 2/3 määräenemmistön vaatimusta, koska se edusti vähemmistön kantaa asiassa.

– Ihmettelen tätä väheksyntää. Lähdetäänkö tässä siitä ajatuksesta, että asiantuntijoiden enemmistö tekee päätöksen valiokunnan jäsenten puolesta?

– Esimerkiksi arvostettu eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg esitti lausunnossaan, että määräenemmistölle on vahvat perustelut, jotka liittyvät huomattavan ongelmalliseen suhteeseen EU:n perussopimuksien kanssa. Hän myös pitää siitä aiheutuvia seurauksia epävarmoina ja että sen vaikutukset täysvaltaisuuteen ja eduskunnan budjettivaltaan voivat olla todella merkittäviä.

Poikkeuksellisen laajakantoinen ja juridisesti vaikea

Meri yhtyy Leino-Sandbergin lausuntoon ja lisää, että perustuslain 94 § 2 momentti toteaa, että jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai sisältää Suomen täysvaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, päätös on hyväksyttävä 2/3 määräenemmistöllä.

– Koska asia on poikkeuksellisen laajakantoinen ja juridisesti vaikea sekä ennakkoratkaisutyyppinen, en ihmettele, että se on jakanut perustuslakivaliokunnan jäseniä, kuten asiantuntijoitakin. Tässä voi perustellusta syystä päätyä kumpaan tahansa lopputulokseen.

– Ihmettelijöiltä kysyn, että pitäisikö perustuslakivaliokunnan oikeudelliset ratkaisut perustaa aina yksimielisyyteen, vaikka sitten istuttamalla jäseniä kokouksessa niin kauan, että kaikki ovat alistuneet, Meri lopettaa.

Koko blogi on luettavissa täältä.

SUOMEN UUTISET