Lapsilta yllättäviä kysymyksiä Riikka Purralle Luokan edessä -ohjelmassa: ”Pitäisikö kulttuuria tukea lisää?”, ”Miksi valitsit perussuomalaiset?”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra joutuu yllättävään ja erilaiseen vaalitenttiin sekä saa myös kuvataidehaasteen Luokan edessä -ohjelmassa, jossa alakoululaiset tenttaavat eduskuntapuolueiden johtajia.

Puheenjohtaja Riikka Purra päätyy ohjelmassa avaamaan oikeisto- ja vasemmistopolitiikan eroja sekä pohtimaan, kumpaa hänen johtamansa puolue perussuomalaiset edustaa, kun Purralta kysytään, onko hän lapsena kannattanut joitain vasemmistolaisia arvoja, joiden kannattamisesta on sittemmin aikuisiällä luopunut.

Purra toteaa, että perinteinen oikeisto-vasemmistojako ei nykypäivän politiikassa ole enää kovin merkityksellinen. Hän sanoo, että nuoruusvuosista oma ajattelu ei ole suuresti muuttunut, mutta vuosien myötä eri asioita on helpompi ymmärtää.

– En osaa sanoa, kummalla puolella perussuomalaiset on. Meillä on puolueen ohjelmassa joitain asioita, jotka perinteisesti on laskettu vasemmiston puolelle. Me esimerkiksi pidämme tärkeänä hyvinvointiyhteiskuntaa. Se tarkoittaa sitä, että tässä maassa on palveluja, kuten koulu, sosiaali- ja terveydenhuolto ja muita turvaverkkoja, jotka huolehtivat ihmisestä, kun hän ei itse siihen pysty. Näitä asioita kuitenkin Suomessa kannattavat kaikki, eli se ei ole enää vasemmistolainen ajattelutapa.

Kyselytunneilla kova kielenkäyttö kuuluu asiaan

Perussuomalaisten puheenjohtajana Purra on toiminut jo vajaat kaksi vuotta, mutta valtakunnanpolitiikassa hän on silti ollut mukana suhteellisen lyhyen ajan, vain muutamia vuosia. Mutta miksi Purra aikoinaan valitsi puolueekseen juuri perussuomalaiset?

Perussuomalaisiin Purra vastaa päätyneensä, koska koki, että vaihtoehdot kävivät vähiin.

– Kaikissa puolueissa on varmasti hyviä puolia, ja ne toivottavasti haluavat parantaa Suomen asioita, mutta puolueet lähestyvät asioita eri näkökulmista. En voinut lopulta harkita perussuomalaisten lisäksi muita puolueita – siitäkään huolimatta, että en ollut kaikista asioista samaa mieltä enkä välttämättä ihan kaikista asioista vieläkään.

Eduskunnan kyselytunteja Purra kuvaa lähinnä poliitikkojen esiintymistunneiksi, joissa kielenkäyttö on kovaa, mutta se kuuluu asiaan. Purralta kysytään, onko häntä kiusattu kyselytunnilla.

– Siellä räiskyy. Vaikka välillä motkotetaan ja käytetään terävää kieltä, se ei silti ole kiusaamista, vaan politiikkaa. Hallitus kertoo, että on tehnyt asioita oikein, ja oppositio sanoo, että olette tehneet huonosti. Puolueet myös muuttuvat vaalikausilla. Välillä ollaan oppositiossa ja välillä hallituksessa.

Inkluusio ei toimi

Koska Luokan edessä -ohjelma on tuotettu koulumaailmassa, Purra saa eteensä myös kysymyksen koulutuksen resursseista, koulutuksen parantamisesta sekä mahdollisista leikkauksista.

Oppilasmäärien väheneminen uhkaa monia Suomen kyläkouluja. Purra nostaakin esille, että syrjäseuduilla kunnat voisivat tehdä yhteistyötä koulutuspalvelujen järjestämisessä.

– Tasa-arvoinen koulu viittaa esimerkiksi siihen, että kaikilla oppilailla on hyvä koulu, johon voi mennä ja jossa saa opetusta. Oma kysymyksensä kuitenkin on, täytyykö koulu olla ihan jokaisessa kunnassa, kun tiedetään, että joillakin alueilla on kouluja, joissa on hyvin vähän lapsia. Tällaisissa tilanteissa naapurikunnat voisivat tehdä yhteistyötä.

Purra myöntää, että resurssipula näkyy valitettavasti kouluympäristössä tänäkin päivänä.

– Tiedän, että koulujen välillä on eroja esimerkiksi siinä, että toisissa kouluissa on käytössä paremmat välineet kuin toisissa. Suomalaista koululaitosta on aiemmin kutsuttu kruununjalokiveksi, koska se on ollut aikoinaan yksi maailman parhaita. Tänä päivänä koululaitos ei ole enää ihan yhtä hyvässä kunnossa, mutta toivottavasti sitä voidaan jatkossa parantaa sellaiseksi, että koulussa ei pelkästään opi asioita – siellä voi myös viihtyä.

Purra moittii suomalaiskoulujen inkluusiomallia huonosti toimivaksi.

– Vaikka perusidea siitä, että kaikki opiskelevat yhdessä, on hyvä, olen kuitenkin sitä mieltä, että pitäisi palata siihen, että olisi tasoryhmiä ja erityisluokkia, joissa erilaista tukea ja apua tarvitsevia oppilaita voisi auttaa nykyistä paremmin.

Aikuiset maksakoot itse kulttuuristaan

Pitäisikö kulttuuria tukea enemmän? Kysymys on valtavan laaja, ja sitä voisi lähestyä eri näkökulmista. Purra kuitenkin päätyy vastaamaan, että koska nykyisin kulttuuria tuetaan jo varsin kattavasti, lisätuki ei ole enää tarpeen.

– Kulttuuria on niin monenlaista. Voidaan verrata vaikka lastenkulttuuria sellaisiin kulttuurihankkeisiin, joihin käytetään paljon rahaa mutta jotka eivät kuitenkaan kiinnosta ihmisiä laajemmin.

Lasten kulttuurin tukemista Purra kuitenkin pitää yleisesti järkevänä.

– Olipa kyse sitten liikunnan tai musiikin harrastamisesta tai vaikka kuvataiteista, niin sen tukeminen on yleensä perusteltua. Sen sijaan mielestäni aikuiset voivat maksaa itse, jos haluavat nauttia jostain erikoisesta kulttuurista.

Luokan edessä -ohjelmassa Purra joutuu yllättäen myös itse harrastamaan kuvataiteita, koska häntä pyydetään maalaamaan omakuva, johon tehtävän ohjeistuksen mukaan saa käyttää aikaa vain pari minuuttia.

Voit katsoa koko ohjelman täällä, ja samalla näet, millainen Purran taiteilemasta omakuvasta tuli.