LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on jättänyt opetusministeriön vastattavaksi kirjallisen kysymyksen liittyen ylioppilastutkinnon kehittämiseen. Nieminen kysyy, miten opetusministeriö aikoo varmistaa sen, että tehtävätyyppien monipuolisuus säilyy eikä painopiste siirry yksipuolisesti teknisesti helpommin arvioitaviin tehtäviin, kuten monivalintaan, säästöpaineiden seurauksena.
Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidot ovat heikentyneet merkittävästi viime vuosina. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi, 2023) raportin mukaan osa oppilaista kokee lukemisen vaikeaksi jo alakoulussa, ja ongelmat kasaantuvat yläluokilla. Kirjoittaminen tuntuu vaativalta, keskittyminen on vaikeaa ja teknologian tarjoamat oikotiet, kuten tekoälyn käyttö, heikentävät motivaatiota kehittää keskeisiä perustaitoja. Tämä kehityssuunta näkyy myös toisen asteen opinnoissa ja ylioppilaskokeissa: ylioppilastutkintolautakunnan mukaan osalla abiturienteista on puutteita perustason tekstitaidoissa, kuten lähteiden käytössä ja kielellisessä selkeydessä.
– Valtion talousarvion mukaisesti Ylioppilastutkintolautakunnan toimintaan on kohdistettu noin 800 000 euron määrärahan vähennys vuoden 2025 aikana. Tämä rahoituksen supistaminen heijastuu osaltaan ylioppilastutkinnon toteuttamiseen ja edellyttää toiminnallisia sopeutuksia, kertoo Mira Nieminen.
– Lautakunta on käynnistänyt toimenpiteitä, joilla vastataan säästövelvoitteisiin ja turvataan tutkinnon laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen myös jatkossa. Linjauksia on tehty koskien syksyn 2026 ja vuoden 2027 tutkintokertoja. Muutokset koskevat kaikkia oppiaineita ja kohdistuvat erityisesti arviointiprosessin sujuvoittamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa nopeasti arvioitavien tehtävien osuuden lisäämistä sekä avovastausten määrän vähentämistä.
Lautakunta on ilmoittanut ainekohtaisista toimenpiteistä, joilla pyritään nopeuttamaan arviointia ja vähentämään kustannuksia. Niitä ovat muun muassa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeessa merkkimäärärajoitusten käyttöönotto ja suositusten pienentäminen, suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeessa avokysymysten korvaaminen monivalintatehtävillä syksystä 2026 alkaen, vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeissa avokysymysten määrän vähentäminen tai keskitetysti arvosteltavien osioiden lisääminen, matematiikassa nopeasti arvosteltavien tehtävien osuuden kasvattaminen ja osakysymysten vähentäminen sekä reaaliaineissa monivalintakysymysten ja lyhyiden vastausten lisääminen, mahdolliset merkkimäärärajoitukset ja pistevälysten harventaminen.
– Vaikka tehtävätyyppien kehittäminen on osa jatkuvaa arviointia, herättävät nämä laajat muutokset huolta siitä, siirtyykö tutkinnon painopiste liiaksi helposti arvioitaviin, mutta opetussuunnitelman tavoitteita heikommin mittaaviin tehtävätyyppeihin. Monivalinta- ja lyhytvastaustehtävät eivät usein tue kriittistä ajattelua, laajojen kokonaisuuksien hallintaa tai kykyä ilmaista itseään kirjallisesti – taitoja, joita sekä opetussuunnitelma että jatko-opinnot edellyttävät.
– On myönteistä, että hallitus on päättänyt lisätä äidinkielen ja kirjallisuuden opetustunteja perusopetuksessa vuodesta 2025 alkaen. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos tutkinnon arviointimuodot eivät tue näiden taitojen pitkäjänteistä kehittämistä.
– Miten opetusministeriö aikoo varmistaa, että ylioppilastutkintoa kehitetään opetussuunnitelman tavoitteet ja oppilaiden perustaitojen vahvistaminen edellä siten, että tehtävätyyppien monipuolisuus säilyy eikä painopiste siirry yksipuolisesti teknisesti helpommin arvioitaviin tehtäviin, kuten monivalintaan, säästöpaineiden seurauksena? Nieminen kysyy.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Opettajat uupuvat, Pisa-tulokset laskevat. Miten palauttaa lasten keskittymiskyky, lukutaito ja perustaidot? Miltä näyttää suomalainen peruskoulu perussuomalaisesta näkökulmasta – ja mihin suuntaan opetusta pitäisi viedä?
Luetun ymmärtäminen käy yhä vaikeammaksi ruotsalaisissakin kouluissa. Edessä saattaakin poliitikkojen mukaan olla sukupolvi, joka ei osaa lukea. Hankala yhtälö maailmassa, jossa vaatimukset osaamiselle kasvavat kaiken aikaa. Lääke on kuitenkin olemassa: lukemaan oppii lukemalla ääneen.
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Lukutaidottomuus johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä hyvinvointivaltion alasajoon.
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ottaa tuoreessa sosiaalisen median päivityksessään kantaa maan talouspoliittiseen keskustelukulttuuriin.
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.
Tampereen uusi kaupunginvaltuusto kokousti ensimmäistä kertaa maanantaina. Kokouksessa päädyttiin äänestämään pormestarin valinnasta, sillä perussuomalaiset vastustivat SDP:n pormestariehdokas Ilmari Nurmisen valintaa.
Tuore amerikkalaistutkimus osoittaa, että poliittinen polarisaatio on Yhdysvalloissa lisääntynyt merkittävästi, erityisesti vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen. Vasemmalle kallellaan olevien demokraattien kannattajat vaikuttaisivat pistävän välit poikki läheisiin ihmisiin hieman herkemmin kuin republikaanit.
Jalkapallo-ottelun voitonjuhlat Pariisissa muuttuivat väkivaltaiseksi mellakaksi, jossa poltettiin autoja ja ryöstettiin kauppoja. Kaksi ihmistä on kuollut ja loukkaantuneita on yli 200. Väkivaltaisten mellakoitsijoiden joukossa oli paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria miehiä.
Saksan uusi kristillisdemokraattien johtama hallitus rajoittaa kansalaissotapakolaisten oikeutta yhdistää perheitään. Se lopettaa myös edellisen punavihreän hallituksen säätämän pikakansalaisuuden sekä pitää rajat kiinni laittomilta siirtolaisilta.
Kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii toimia ulkomaalaisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä maahanmuuton räjähdysmäisen kasvun hillitsemiseksi ja Suomen sosiaaliturvajärjestelmän väärinkäytösten kitkemiseksi.
Vanhoillista islamin tulkintaa saarnaava liike levittää vaikutusvaltaansa Ruotsissa kiihtyvällä vauhdilla. Salafisteilla on rahoitus jo 16 moskeijaan ja tavoitteena on avata uusi pyhättö kerran kuussa. Islamisaatiolla voi olla peruuttamattomat vaikutukset pohjoismaiseen yhteiskuntaan, mutta siitä huolimatta sen ympärillä vallitsee outo hiljaisuus.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen rajalain jatkamisesta äänin 168–29. Laki mahdollistaa turvapaikkahakemusten rajoittamisen tilanteessa, jossa Venäjä yrittäisi painostaa Suomea ohjaamalla väkeä itärajalleen.
