Turvapaikkakriisin paine siirtyy vastaanotosta kotouttamiseen jo lähiviikkojen aikana, kun ensimmäiset viime kesänä tulleet turvapaikanhakijat saavat myönteisen lupapäätöksen. Tahti kiihtyy rivakasti, kun jopa 10 000 uutta asukasta täytyy sijoittaa kuntiin kotoutumaan. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) kertoi kotouttamisen vaiheista tiedotustilaisuudessa keskiviikkoaamuna.
Lindström povaa kotouttamisesta kovaa urakkaa, sillä siitä ei ole suoriuduttu parempinakaan aikoina kovin hyvin. Vaikka pakolaisia on tullut nyt kymmenen kertaa aiempaa enemmän, yritetään haasteista selvitä uusin keinoin.
Turvapaikkaa haki viime vuonna 32 500 henkilöä, sisäministeriön mukaan myönteisen päätöksen saanee noin 10 000 hakijaa.
– Kotoutettavien osalta tämä tehtävä tulee olemaan vaikea. Siinä pitää olla realisti, Lindström puntaroi.
Kuntiin ohjaus kiireinen vaihe
Ensimmäinen kriittinen vaihe on kuntiin sijoittaminen. Oleskeluluvan saaneet pyritään ohjaamaan kuntiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti niin, että huomioidaan tulijoiden osaaminen, koulutus ja työmahdollisuudet.
– Tämä sen vuoksi, ettei tulisi valumaa kasvukeskuksiin, joista Helsinki on suurin ja ylipäätään pääkaupunkiseutu. Siksi osaamista kartoitetaan, Lindström kertoi.
– Kun työllistymismahdollisuudet eivät ole olleet aiemminkaan kummoiset, niin kotoutuminen tulee joka tapauksessa viemään todella paljon aikaa ja resursseja. Vaikka prosesseja virtaviivaistetaan ja nopeutetaan ja pyritään tekemään asia mahdollisimman kustannustehokkaasti, resurssien kanssa joudutaan painimaan. En halua olla pessimisti vaan realisti. Tähän joudutaan panostamaan, jos tässä halutaan onnistua, Lindström arvioi.
Maassa maan tavalla
Lindström totesi turvapaikanhakijoiden tulevan erilaisista yhteiskunnista ja pelisäännöistä. Ikäviäkin ylilyöntejä on kuultu väkivallasta ja erilaisesta suhtautumisesta naisten asemaan.
– Tänne tulijoiden pitää oppia pois niistä toimintatavoista ja oppia meidän yhteiskuntamme tavat. Suomen pelisäännöt on tehtävä selviksi ja oltava tiukkoina siitä, Lindström korosti.
Oleellista on kouluttautuminen ja sitten työllistyminen. Kielen oppiminen on kolmas asia. Näihin on mietitty uusia keinoja ja jo nyt eteen nousseita byrokratian esteitä aiotaan poistaa. Lindström korostaa työssä oppimisen merkitystä: työssä oppii kielenkin.
Yritykset ja toimialat yhteistyöhön
Myös yritykset haluavat olla mukana kumppanuusohjelmassa. Monet alat ja jopa yritykset ovat ottaneet jopa itse yhteyttä ja tarjonneet apua, esimerkiksi sairaanhoito- ja siivousala sekä rakennusteollisuus, joka otti ministeriöön yhteyttä itse – se haluaa työvoimaa omalle toimialalleen.
– Työmarkkinoille ei aiota kuitenkaan luoda oikopolkuja maahanmuuttajille. Niiden pitää sopia kaikille muillekin, Lindström korosti.
Aiemmin kotoutettaville opetettiin pitkään kieltä ja työelämään siirryttiin vasta sitten. Ylijohtaja Tuija Oivo kertoo, että nyt aiotaan asioita tehdä yhtä aikaa ja sisäkkäin niin, että töihin voitaisiin mennä jo ennen kuin kieltä on opittu: kieltä opitaan käytännössä työtä tekemällä.
– Samalla myös syrjiminen poistuu, kun ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa, Lindström korosti.
Noin 10 prosenttia työttömistä ulkomaalaisia
Suomessa oli jouluna 378 000 työtöntä, joista 35 300 oli ulkomaisia. Heistä noin 20-30 prosenttia oli tullut suojelun tai pakolaisuuden kautta. Yli puolet ulkomaisista työttömistä asuu Uudellamaalla.
Tällä hetkellä TEM pitää yhteyttä TE-keskuksiin, jotka kehittävät valmiuksia toimia turvapaikanhakijoiden kanssa kunnissa. Myös kuntien tietoja ja taitoja pitää parantaa. Oivon mukaan monet kunnat ovat toivoneet valtion vastikerahaan korotuksia. Suhtautuminen vaihtelee eri kunnissa.
– Pyrimme suuntaamaan ihmisiä sinne, missä on enemmän työtä ja jopa työvoimapulaa. Ja mahdollisuus löytää riittävät palvelut. Tilanne ei ole helppo, Oivo sanoo.
Ely-keskuksilla on menossa jo toinen neuvottelukierros kuntien kanssa. Kuntapäättäjät ovat vaatineet valtiota takaamaan kielikoulutuksen rahoituksen.
Myös asuntopolitiikkaa pitää miettiä: Suomessa on 7 000 vapaata Arava-asuntoa. Voisiko niitä vuokrata välivuokrauksella, Oivo kysyy.
Nopeus säästää
Nopeus on tärkeää: kun vastaanottokeskuksen vuorokausi maksaa 40-60 euroa vuorokaudessa ja tuhat odottaa kuntiin sijoitusta kuukauden, se maksaa 1,2 miljoonaa euroa.
– Jos tämä raha vapautuisi palveluihin, niin se parantaisi kuntienkin rahoitusta, Oivo toivoo.
Hakijamäärät pieniä juuri nyt
Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden määrät ovat pysyneet pieninä: Torniosta tulee vain muutamia, Saksan laivareitti on tukittu ja Venäjältä tulee Sallan ja Raja-Joosepin kautta joitakin hakijoita.
– Samaan aikaan lähtee parikymmentä pakolaista Irakin suuntaan, Lindström täydentää.
Veli-Pekka Leskelä