LEHTIKUVA
Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – “Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”
Suomeen jätettiin viime vuonna 32 476 turvapaikkahakemusta. Kiihkein kuukausi oli syyskuu, jolloin hakemuksia jätettiin lähes 11 000. Näistä yli 9 000 oli irakilaisia. Suuri osa irakilaisista saapui Suomeen Belgiasta, joka jäädytti irakilaisten turvapaikkahakemusten käsittelyn. Hiukan myöhemmin Suomi teki samoin arvioidakseen Irakin (ja Somalian) turvallisuustilanteen uudelleen.
Tulijavirta hiljeni loppuvuotta kohden. Marraskuussa turvapaikanhakijoita oli n. 5 700 ja joulukuussa n. 1 800.
– On kuitenkin huomattava, että joulukuunkin tulijamäärä on suurempi kuin vuoden ensimmäisen viiden kuukauden määrät yhteensä, Työmiehen tuumaustunnilla puhunut perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho huomauttaa.
– Eniten tulijavirran hiljentymiseen on vaikuttanut useiden muiden EU-maiden päätös ottaa rajavalvonta uudelleen käyttöön. Rajavalvonta ainakin periaatteessa pakottaa tulijat hakemaan turvapaikkaa niistä maista, joiden kautta liikenne on tähän asti kulkeutunut Suomeen.
Sisäministeriön arviot kyseenalaisia
Rajavalvonnan palauttaminen Schengen-alueella on Halla-ahon mielestä kuitenkin tilapäinen keino.
– Jos kauttakulkureitti avautuu uudelleen, Suomeen tulevien määrä todennäköisesti palaa hyvin korkealle tasolle. Välimeren yli tuli pelkästään tammikuussa 60 000 ihmistä, joten paine ei ole vähenemään päin.
– Suomessa sisäministeriö on arvioinut, että noin 30 % viime vuonna tulleista turvapaikanhakijoista saisi oleskeluluvan. Media on toistellut tätä lukua kyseenalaistamatta, ja kustannusarviot on rakennettu sen pohjalle. Arvio on kuitenkin erittäin kyseenalainen. Se perustuu aiempien vuosien lukuihin, mutta aiempina vuosina paljon suurempi suhteellinen osuus tulijoista on saapunut turvallisista maista. He ovat pitäneet myönteisten päätösten osuuden pienenä, Halla-aho varoittaa.
77 prosentille irakilaisista myönteinen päätös
Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2014 1 346 myönteistä ja 2 050 kielteistä turvapaikkapäätöstä. Myönteisten päätösten osuus oli reilu kolmannes.
– Irakilaisia koskevia päätöksiä oli kuitenkin vain 717, ja somaleja vain 239. Hakijoissa oli suhteellisen paljon esimerkiksi albaaneja, länsiafrikkalaisia, pohjoisafrikkalaisia ja ukrainalaisia, joista melkein kaikki saivat kielteisen päätöksen. Jos Dublin-tapaukset ja ilmeisen perusteettomat hakemukset jätetään laskuista, irakilaisten hyväksymisprosentti oli 77 %, Halla-aho muistuttaa.
Paluu vain vapaaehtoisesti
Halla-aho epäilee, onko kielteisen päätöksen saaneitakaan saatu poistettua maasta. Irak ei ota vastaan kansalaisiaan, jos nämä eivät palaa vapaaehtoisesti.
– Viime vuonna tehtiin irakilaisille 652 myönteistä ja 119 kielteistä päätöstä. Hyväksymisprosentti oli 85. Somaleille tehtiin 486 myönteistä ja 17 kielteistä päätöstä. Hyväksymisprosentti oli 97. Afgaaneille tehtiin 121 myönteistä ja 48 kielteistä päätöstä. Hyväksymisprosentti oli 72, Halla-aho luettelee.
– Irakin turvallisuustilanteen uudelleenarviointi ei siis näytä ainakaan vielä vaikuttaneen turvapaikkapäätöksiin. Päinvastoin, irakilaisten hyväksymisaste on vain noussut! Viime vuonna maahan saapui n. 32 500 turvapaikanhakijaa. Näistä irakilaisia oli 20 500, somaleja n. 2 000 ja afgaaneja n. 5 200. Yhteensä näiden maiden kansalaisia tuli 27 700 eli 85 % kaikista turvapaikanhakijoista.
“Suomeen asti päässeet saavat jäädä”
Halla-aho huomauttaa, että jos hyväksymisprosentti pysyy samana kuin viime vuonna, irakilaisista saa oleskeluluvan 17 500, somaleista 1 940 ja afgaaneista 3 700.
– Yhteensä oleskeluluvan saisi siis viime vuonna tulleista irakilaisista, somaleista ja afgaaneista reilu 23 000 eli noin 70% kaikista hakijoista. Tämän päälle tulisivat muita kansallisuuksia koskevat myönteiset päätökset.
– Luvuissa on lisäksi huomioitava se seikka, että sekä Dublin-palautukset että muut palautukset toimivat EU:ssa ja Suomessa erittäin huonosti. Edes kielteisen päätöksen saaneita ei käytännössä pystytä palauttamaan, jos nämä eivät halua lähteä. On siis syytä olettaa, että jotakuinkin kaikki Suomeen asti päässeet myös jäävät tänne.
Halla-aho kävi läpi siirtolaiskysymystä torstaina Työmiehen tuumaustunnilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho ja Tavio tuumaustunnilla torstaina – aiheina turvapaikkatilanne ja asedirektiivi
Mäkelä: Turvapaikanhakijoiden maksettava oleskelu- ja paluukustannuksensa omista varoistaan
Lehto: Perusteettomasti maksetut vastaanottorahat perittävä takaisin
Tavio: Hallituksen syytä valmistautua käyttämään “rajat kiinni” -vaihtoehtoa
Ikätestin tulos: 60 prosenttia alaikäisistä turvapaikanhakijoista paljastui aikuisiksi
Suomi somalialaisten ja irakilaisten ykköskohde – todennäköisintä saada oleskelulupa
Halla-aho: Vetovoimatekijät pois – rajavalvonta palautettava EU:n sisärajoille
Halla-aho: “Kiristykset pikaisesti käyttöön – ennen kuin perheenyhdistämisruletti lähtee pyörimään”
Eerola ja Immonen: Suomen perheenyhdistämiskäytännöt jäämässä ylivoimaisesti löyhimmiksi – direktiiviä sovellettava täysimääräisesti
Viikon suosituimmat
Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut
Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola arvioi, että Riikka Räisäsen asemassa joku muu päätoimittaja olisi jo joutunut eroamaan tehtävästään.
Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa
Palestiina-huivin harteilleen kietonut ilmastoaktivisti ja kunniatohtori Greta Thunberg pidätettiin viime viikolla Israelin vastaisen mielenosoituksen aikana Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa. Thunberg on myös Suomen ja Ruotsin poliisin vanha tuttu.
Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”
Samana päivänä kun maltilliset leikkaukset julkistettiin, Yle ilmoitti aloittavansa somalin- ja arabiankielisen uutispalvelun.
Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan
Torstaina 12.9. Yle ilmoitti aloittavansa arabian- ja somalinkieliset uutispalvelut 23.9. Yle perustelee päätöstään sillä, että se auttaa kyseisiä kieliä puhuvia sopeutumaan yhteiskuntaan ja ymmärtämään paremmin suomalaista elämäntapaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä somalian- ja arabiankielisten uutisten lisääminen ei edistä maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?
Yle ilmoitti torstaina aloittavansa somalin- ja arabiankielisen uutispalvelun. Ylen Ykkösaamussa tänään vieraillut puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra oudoksuu Ylen valintoja,
Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”
Kiinalaisautojen esiinmarssi kiristää kilpailua autonvalmistajien välillä. Eurooppalaiset sähköautojen valmistajat leikkaavat tuotantoaan. Vuonna 2025 tuotetaan viisi kertaa kysyntää enemmän akkukennoja. Vihreän siirtymän vauhtisokeus voi käydä kalliiksi sijoittajille ja akkutehtaiden työntekijöille.
Nuorisokoteja myydään rikollisjengeille: ”Todellisuus muistuttaa karmeaa pilaa”
Netin .se-päätteisillä kauppapaikoilla saattaa tulla vastaan otsikko: ”Hyvämaineinen ja erittäin kannattava nuorisokoti myynnissä – luvat kunnossa”. Ostajaksi kelpaa kuka vain – vaikka jengirikollinen. Ruotsin poliisin mukaan useita kuntien ja valtion rahoittamia nuorisokoteja pyörittääkin jo järjestäytynyt rikollisuus.
Päivän Pointti: Elokapina huutelee herkästi omien oikeuksiensa perään, mutta loukkaa samalla tietoisesti muiden liikkumisvapautta
Elokapina-liike vähät välittää muiden ihmisten oikeudesta liikkua kaupunkialueella, koska elokapinalaisten mukaan liikkumisen vapaus saa väistyä elokapinalaisten oikeuksien tieltä. Äskettäin Elokapina on vaatinut syytesuojaa syyttäjälaitokselta.
Työmarkkina-asiaa: Miko Bergbom ja Niko Ohvo ravistelevat syväjähmettynyttä Hakaniemeä – miksi Suomessa ei ole talouskasvua?
Harrisin ja Trumpin suuri vaaliväittely: Valheita, vanhojen kaivelua ja kiertelyä
Nyt se vihdoinkin toteutui: Kamala Harris ja Donald Trump kohtasivat toisensa kasvokkain ensimmäistä kertaa elämässään. Philadelphiassa ilman yleisöä pidetty suuri vaaliväittely tulee jäämään ehdokkaiden ainoaksi kohtaamiseksi. Väittelyn aiheita olivat muun muassa talous, abortti, maahanmuutto, terveydenhuolto, sodat ja ilmastonmuutos.