LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallitusohjelmassa linjataan, että hallitus toteuttaa perusturvan uudistuksen, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia. Tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.
Yleistuki on alun perin ollut Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselän idea. Hän kirjoitti yleistuesta vuonna 2017 kirjan ja sai sen pääpiirteet myös hallitusohjelmaan. Mistä uudistuksessa on kyse?
– Tällä hetkellä pitkäaikaistyötön hakee usein työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa, asumistukea ja päälle toimeentulotukea, nämä olisi tarkoitus yhdistää yhdeksi etuudeksi.
– On tärkeää, että työttömän aika ei mene erilaisten tukien hakemiseen, vaan työn etsintään ja kouluttautumiseen, sanoo Maanselkä.
Yleistuen ensimmäisessä vaiheessa yhdistetään kaksi samanlaista ja samansuuruista työttömyys-turvaetuutta; peruspäiväraha ja työmarkkinatuki toisiinsa. Hallitus on saanut siis ensimmäisen osan uudistuksesta luonnosvaiheeseen.
– Etuudet eroavat varsin vähän toisistaan. Työmarkkinatuen määrään vaikuttavat pääomatulot ja vanhempien tulot, jos alle 20-vuotias työtön asuu kotona.
– Uudistus tehdään enemmän työmarkkinatuen ehdoilla, eli pääomatulot vaikuttavat jatkossa yleistuen määrään, mutta samalla vanhempien tuloihin tehdään korotus.
– Näin ollen nykytilaan verrattuna työmarkkinatuen saajille tarveharkinta löystyy ja peruspäivärahan saajille vähän kiristyy. Kyse on pienistä muutoksista, Maanselkä tähdentää.
Peruspäivärahaa saa henkilö, jolle vuoden työssäoloehto täyttyy, mutta ei ole kassan jäsen. Kassan jäsenet saavat ansiosidonnaista työssäoloehdon täyttyessä. Työmarkkinatukea saavat kaikki työttömät työnhakijat. Miltä tuntuu saada oma idea lainsäädäntövaiheeseen?
– Työnteosta pitää saada kannattavaa ja tukiviidakosta yksinkertaisempi. Tämä ensimmäinen vaihe on vasta alku. On tärkeätä edetä kohti yhtä perusturvaetuutta, jossa työttömän tarvitsee hakea vain yhtä etuutta sen sijaan että joutuu hakemaan monia etuuksia.
– Myös palveluprosessi yksinkertaistuu ja aktivointi paranee kasvokkain ja erikseen kaavailluilla aktivointijaksoilla, Maanselkä kuvaa.
Hallitusohjelmassa luvataan saada lukuisat perusturvaetuudet yhteen. Asumistuki ja toimeentulotuki jäävät ensimmäisessä vaiheessa uudistuksen ulkopuolelle. Millaisia haasteita seuraavassa vaiheessa on luvassa?
– Hallitus ei ole vielä linjannut mihin keskitytään seuraavassa vaiheessa. Periaatteessa on mahdollista lähteä liikenteeseen siten, että yleistukeen sisällytetään kuntoutustukea ja esimerkiksi minimi sairauspäivärahaa.
– Itse lähtisin rakentamaan työttömälle yhtä tukea yhdistämällä asumistuen yleistuen osaksi.
– Asumistuen suurin ongelmakohta tulee olemaan se, että se on perhekohtainen yleistuen ollessa yksilökohtainen, mutta eiköhän siitäkin selvitä, Maanselkä vakuuttaa.
Ensimmäinen uudistusosa lähti lausunnolle perjantaina 9.5.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys ovat ongelma kunnissa ja kaupungeissa etenkin pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajien osuudet kuntien työttömistä ovat kuitenkin suuria myös muualla Suomessa.
Vuoden 2025 budjetin lähetekeskustelu eduskunnassa jatkuu vilkkaana. Oppositio nostaa kerta toisensa jälkeen, aina hieman eri sanoin, esiin kaksi asiaa: valtion velkaantumisen ja siihen liittyvät säästöt ja sopeutustoimet sekä työttömyyden. Valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa muistuttaa oppositiota heidän taikalääkkeestään näihin: maahanmuutosta.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pääsi jälleen esittelemään hallituksen varsinkin pieni- ja keskituloisille suuntaamaa veronalennuspakettia, kun oppositio grillasi sitä keskiviikon julkisen talouden suunnitelman jälkitunnelmissa torstain kyselytunnilla.
Perussuomalaiset pitää hallituksen päätöksiä pieni- ja keskituloisiin painottuvasta verojen keventämisestä tärkeinä. Myös hallituksen lisäpanostukset lapsiperheiden aseman vahvistamiseksi edelleen ovat merkittäviä. Jatkossa tavalliselle palkansaajalle jää työstään enemmän rahaa käteen. Lisäksi hallituksen menoleikkaukset erityisesti kehitysapuun, maahanmuuttoon, Yleisradioon, julkishallintoon ja valtionavustuksiin ovat perussuomalaisten mielestä oikein kohdennettuja.
Hallitus lähti tekemään työtään keväällä 2023 hyvin erilaisen talouden tilannekuvan vallitessa, kertoi valtiovaranministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eduskunnassa tänään, kun siellä käytiin läpi valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029 liittyvää lähetekeskustelua. Purra kuitenkin muistutti, että palkansaajan ostovoima paranee kunnolla ja nyt noustaan siitä syvästä kuopasta, johon ostovoima viime hallituskauden aikana putosi.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Suomi laittoi Sanna Marinin hallituksen aikana nimensä EU:n yli 700 miljardin euron elpymisvälineeseen, jonka Suomi ja muut ”vauraat maat” maksavat. Samalla avattiin portti uusille velkaveivauksille.
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
Hallitus rajoittaa kansainvälistä suojelua saaneiden oikeutta matkustaa takaisin kotimaahansa, josta he ovat ilmoittaneet paenneensa. Jos suojelua saanut henkilö matkustaa vapaaehtoisesti alkuperämaahansa, voidaan suojeluasema lakkauttaa.
