Luterilaisuus on pohjoismaisen hyvinvoinnin lähde – metaversumi voisi olla lääke seurakuntia jäytävään jäsenkatoon

Maallistuminen ja väestöpohjan muutos ovat nakertaneet evankelisluterilaisen kirkon jäsenmääriä kaikissa Pohjoismaissa. Kirkon ja hyvinvointivaltion yhteydellä on yliopistollisen tutkimuksen perusteella kuitenkin vankka kohtalonyhteys. Yli puolet Pohjoismaiden kansalaisista haluaa edelleen pitää kiinni tasa-arvosta ja uskosta rehellisen työn etiikkaan.

Kirkonhenkilöt ovat huomanneet maailman mennä vilistävän sakastin ohitse kiihtyvää vauhtia. Virtuaaliyhteisöt ovat teknofriikkien mielestä päivän sana, ja Amerikassa ne ovatkin kääntäneet seurakuntien jäsenmäärät nousuun. Somejättiläinen Meta (ex Facebook) on saanut mahtistartin virtuaalialustalleen.

Virtuaalikirkko vetää väkeä

Syitä suosioon on ainakin kaksi: Facebookin yhteisöt ovat valmis alusta saman henkisille ja pandemia on pakottanut myös kirkkokansan etäyhteyksien ääreen.

Tosin jo vuonna 2016 amerikkalainen pastori D.J. Soto perusti virtuaalitodellisuuteen sijoittuvan kirkon, jonka jäsenmäärä on kasvanut dramaattisesti viime vuosina. Kirkossa käyntiin tarvitaan VR-lasit ja jumalanpalveluksiin osallistumiseen vielä digitaalihenkilö eli avatar, joka edustaa todellista henkilöä virtuaalimaailmassa.

– Kirkon tulevaisuus on uskoakseni metaversumissa. Siellä ovat käytössä kaikki samat ominaisuudet kuin perinteisessäkin kirkossa, toteaa D.J. Soto amerikkalaisella FOX5 tv-kanavalla.

Jäsenmäärät heijastavat maahanmuuttopolitiikkaa

Uskonnolliset ja kulttuuriset luterilaiset arvot ovat muovanneet satoja vuosia pohjoismaisia yhteiskuntia. Kapitalismin sijaan luterilaiset traditiot ovat painottaneet ihmisläheistä hyvinvointivaltiota. Pohjoismaille tärkeät arvot, kuten kova työetiikka sekä miesten ja naisten välinen täydellinen tasa-arvo, johdetaan professori Robert H. Nelsonin mukaan luterilaisesta kutsumuksesta.

Vuonna 2020 evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärät heijastavat – ainakin maallikon mielestä – kussakin Pohjoismaassa harjoitettavaa maahanmuuttopolitiikkaa. Tanskassa sosialidemokraattinen hallitus ajaa erittäin tiukkaa linjaa ja niinpä kirkkoon kuului pari vuotta sitten yhä 74,3 prosenttia kansalaisista. Ruotsi on jo lähellä vaa’ankielitilannetta, sillä kirkkoon kuului enää 55,2 prosenttia väestöstä.

Suomessa kirkkoon kuuluvien määrä vuosikymmenen vaihteessa 67,7 prosenttia kansasta, joten ainakin suurimpien kaupunkien ulkopuolella kovalla työetiikalla ja tasa-arvolla lienee vielä kannatusta.