LEHTIKUVA
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on heikentynyt tutkimuksesta toiseen. Esimerkiksi monikulttuurisessa Berliinissä lähes joka toisen kolmasluokkalaisen luku- ja kirjoitustaito on heikko. Vaikeuksia lukemisen kanssa on myös suurella osalla kahdeksasluokkalaisista. Suomalaista lukiota vastaavaa gymnasiumia käyvistä lukemisvaikeuksia on kolmellatoista prosentilla oppilaista.
Tuoreimman Pisa-tutkimuksen mukaan saksalaiset koululaiset menestyivät lukemisessa huonommin kuin koskaan aikaisemmin. Tason heikkoutta selitettiin muun muassa koronapandemialla, jolloin opetus oli usein keskeytyksissä, eikä etäopetus sujunut toivotulla tavalla. Muissa maissa samanlaisilla ongelmilla ei ollut kuitenkaan yhtä radikaaleja seurauksia.
Lukutaitoa vertailevan kansainvälisen IGLU-tutkimuksen mukaan joka neljäs saksalaiskoululainen ei saavuttanut sen ikäisille asetettuja lukutaidon minimivaatimuksia. Dortmundin teknisen yliopiston koulututkimuksen instituutissa (IFS) päädyttiin johtopäätöksen, että pandemialla voidaan selittää vain osaa oppimistulosten heikkenemisestä. Enemmänkin kysymys on oppimisolosuhteista. Syyt löytyvät usein koulun ulkopuolelta.
Tutkijoiden mukaa oppimiseen vaikuttaa Saksassa erittäin paljon kodin sosioekonominen ja kulttuurillinen tilanne. Kun perheellä ei ole rahaa eikä intressiä lasten koulunkäyntiin ja lukumahdollisuuksiin, ja kotona puhutaan muuta kieltä kuin koulussa, niin etäisyys oppimiseen kasvaa. Useissa kodeissa lapsilta puuttuu esikuva lukemiselle ja oppimiselle. Saksassa puhutaankin koulua vierastavista vanhemmista.
Kansainvälisessä neljäsluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden taitoja mitanneessa TIMSS-tutkimuksessa (Trends in International Mathematics and Science) todettiin ero niiden lasten kohdalla, joiden vanhemmat olivat syntyneet Saksassa ja joiden vanhemmista toinen tai molemmat olivat syntyneet ulkomailla.
Selvä ero oppimistuloksissa havaittiin myös sillä perusteella, kuinka paljon koululaisen kotona on kirjoja. Jos kotona on yli sata kirjaa, oppimistulokset ovat parempia kuin vähemmän kirjoja omistavien perheiden lapsilla.
Tuloksissa näkyy myös ero sen suhteen, onko lapsille luettu kotona ääneen. Kantasaksalaiskodeissa luetaan ääneen päivittäin 77 prosentille lapsista, toisen sukupolven maahanmuuttajaperheissä 51 prosentille ja ensimmäisen sukupolven kodeissa harvemmalle kuin joko viidennelle lapselle.
Matematiikassa koronapandemia ei ole aiheuttanut samanlaista oppimistason notkahdusta kuin lukemisen kohdalla. Muihin maihin verrattuna saksalaiset koululaiset ovat matikassa keskitasoa, luonnontieteissä, kuten biologiassa ja kemiassa, hieman sen alapuolella.
Saksan neljäsluokkalaisista vain joka neljäs yltää matematiikassa alimmalle vaatimustasolle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että he kykenevät ratkaisemaan vain yksinkertaisimpia laskutehtäviä.
Tästä seuraa asiantuntijoiden mukaan automaattisesti suuria vaikeuksia ylemmillä kouluasteilla ja ammattiin valmistautumisessa. Katontekijällä, joka ei osaa laskea pinta-alaa tai kassanhoitajalla, joka ei osaa edes vähän päässälaskua ei ole menestymisen mahdollisuuksia. Sama koskee luku- ja kirjoitustaitoa.
Berliinin poliisikouluun viime- ja edellisvuonna pyrkineestä 10 874 nuoresta 4271 (39 %) reputti kirjallisessa saksan kielen kokeessa. Sanelusta kirjoittamisessa ja kieliopissa valtaoa hakijoista ylti vain välttävään tulokseen. Pyrkijöiksi houkutellaan erityisesti maahanmuuttataustaisia nuoria.
Kun entinen Saksan pankin johtokunnan jäsen, berliiniläinen taloussenaattori ja kansantaloustieteilijä Thilo Sarrazin ennakoi vuonna 2010 kirjoittamassaan kirjassa Deutschland schafft sich ab (suomeksi Saksa tuhoaa itse itsensä) etenkin islamilaisen kulttuurin piiristä tulevan massiivisen maahanmuuton vaikutuksista saksalaisten oppimistasoon, niin sitä seurasi myrskyisä yhteiskunnallinen keskustelu.
Sarrazinia syytettiin rasismista. Demaripuolue erotti hänet jäsenyydestään. Murhauhkauksien takia hän tarvitsi julkisuudessa liikkuessaan poliisit suojakseen. Monet muslimiravintoloitsijat antoivat hänelle porttikiellon.
Berliiniläisen Humboldt-yliopiston tutkijat kritisoivat Sarrazinia vääristä johtopäätöksistä. Virheitä hänen kansantaloustieteellisiin arviointeihin perustuneesta pohdinnastaan ei kyetty kuitenkaan osoittamaan. Sarrazin katsoo kehityksen todistaneen hänen olleen oikeassa ja jopa liian varovainen siihen nähden, millaiseksi tilanne on Saksassa kirjan julkaisemisen jälkeen kehittynyt.
Oppimismenestys riippuu Institut der Deutschen Wirtschaft (IW) -tutkimuslaitoksen koulutusraportin mukaan ei vain maahanmuutosta vaan myös oppilaiden vanhempien sosioekonomisesta taustasta. Koulu sujuu huonosti usein köyhistä oloista tulevilla olipa heidän taustansa mikä tahansa. Muutosta parempaan on instituutin mukaan kuitenkin havaittavissa; lähes 29 prosentilla maahanmuuttajataustaisella nuorella on työelämään siirtyessään korkeampi koulutustaso kuin vanhemmillaan.
Maahanmuuttajataustaisten koululaisten osuus on Saksassa nopeasti kasvanut. Kun heidän osuutensa 15-vuotiaista oli vuonna 2012 vielä 25 prosenttia, niin nyt se on koko maan mittakaavassa 42 prosenttia. Esikouluikäisistä lapsista maahanmuuttajatausta on 60 prosentilla.
Erityisen paljon on kasvanut vuoden 2015 jälkeen sellaisten koululaisten määrä, joilla on itsellään maahantulo- ja pakolaiskokemuksia. Vastaavasti on kasvanut myös niiden koululaisten määrä, joiden kotona ei puhuta lainkaan saksaa.
IW-instituutin raportin mukaan keskeisten oppimistavoitteiden kohdalla riskiryhmiin kuuluu 64 prosenttia kaikista afrikkalaistaustaisista, 61 prosenttia aasialaistaustaustaisista ja 60 prosenttia turkkilaistaustaisista lapsista.
Myös asuinpaikka vaikuttaa. Tilanne on koulunkäynnin ja oppimisen osalta sitä huonompi mitä enemmän samalla alueella asuu maahanmuuttajia. Tiukasti omissa kulttuuripiireissään kasvaneet lapset puhuvat huonosti saksaa ja keskeyttävät usein koulunsa ennen päästötodistuksen saamista.
Vaillinaiseen kielelliseen kehitykseen johtava vinoutuma alkaa päiväkodista. Kantasaksalaisten alle kolmivuotiaista lapsista oli raportin mukaan päiväkodeissa 71 prosenttia mutta maahanmuuttajaperheiden saman ikäisistä lapsista vain 22 prosenttia. Ero näkyy myös 3-6-vuotiaden lasten kohdalla. Kun kantasaksalaislapsista päiväkodissa oli lähes jokainen, niin maahanmuuttajalapsista vain 78 prosenttia.
Voimakkaasti kasvanut maahantulo on johtanut IW-instituutin raportin mukaan siihen, että saksalaisten koululaisten keskimääräinen kyvykkyys on laskenut.
Maahanmuuttajataustaisten koululaisten osuus vaihtelee voimakkaasti osavaltiosta toiseen. Läntisessä Saksassa sijaitsevissa Hessenissä, Baden-Württembergissä ja Nordrhein-Westfalenissa heitä on 50 prosenttia ja entisen Itä-Saksan alueella sijaitsevassa Mecklenburg-Vorpommerissa 11 prosenttia kaikista koululaisista.
Tilanne muuttuu kouluissa tulevaisuudessa vieläkin nopeammin, sillä Saksassa nyt syntyvistä lapsista joka toisella on maahanmuuttajatausta. Nykyisellä väestökehityksellä Saksan asukkaista on vuoteen 2060 mennessä yli puolet muita kuin biosaksalaisia.
Ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten koululaisten osuus on lisääntynyt nopeasti etenkin suurissa kaupungeissa. Berliinin 359 peruskoulusta 158:ssa maahanmuuttajia on yli puolet oppilaista.
Maahanmuuttajavaltaisimmissa kaupunginosissa Neuköllnissä ja Weddingissä on kouluja, joissa 80-99 prosenttia oppilaista on maahanmuuttajaperheistä. Joka neljännellä heistä ei ole Saksan kansalaisuutta. Kaikista Berliinin 3,8 miljoonasta asukkaasta maahanmuuttajatausta on noin 40 prosentilla.
Saksan hallituksen perhe- ja sivistysministeri Karin Brien (CDU) on huolestunut tilanteesta. Hän sanoo Welt-kanavalle antamassaan haastattelussa, että kouluihin voitaisiin ajatella 30 tai 40 prosentin ylärajaa maahanmuuttajaperheiden lapsille. Ratkaisevinta hänen mielestään kuitenkin, että lapset osaisivat saksan kieltä kouluun tullessaan. Monissa kouluissa on tällä hetkellä luokkia, joissa vain puolet oppilaista ymmärtää ja puhuu saksaa.
Saksan opettajaliitto ja koululaisten liitto tyrmäävät ministerin kiintiöajatuksen. Opettajat uskovat, että ongelmaa voitaisiin lieventää pienentämällä luokkakokoa ja tehostamalla kielen opettamista esikouluikäisille. Koululaisliitto puolestaan pitää kiintiöajattelua rasistisena. Se viestii maahanmuuttajalapsille, että ette ole tervetulleita.
Saksassa koskee koulupakko myös turvapaikkahakemuksensa jättäneiden perheiden lapsia. Kouluun on päästävä 3-6 kuukauden kuluttua maahan saapumisesta. Maahantulijalapsille tarkoitetut ”Tervetuloa-luokat” eivät monilla paikkakunnilla kuitenkaan toteudu raha- ja resurssipulan takia. Lapsia joudutaan sijoittamaan nopealla aikataululla normaaliin luokkiin sillä seurauksella, että kaikkien lasten opetus hidastuu ja vaikeutuu.
Koululaitos on Saksassa valtiollisen työnjaon perusteella osavaltioiden vastuulla. Osavaltiosta riippuu, miten muun muassa maahanmuuttajalasten oman äidinkielen opetus on järjestetty.
Lähtömaan äidinkielen ja muuta äidinkielistä opetusta järjestetään 14 osavaltiossa. Nordrhein-Westfalenissa opetusta annetaan 28:lla ja Rheinland-Pfalzissa 18 kielellä.
Joissakin paikoissa äidinkielisestä opetuksesta vastaavat kyseisen maan konsulaatit ja suurlähetystöt. Eräissä osavaltioissa, kuten Sachsen-Anhaltissa ja Thüringenissä omankielistä opetusta ei tarjota maahanmuuttajalapsille lainkaan.
Äidinkielen opetukseen kuuluu myös kotimaan kulttuurin tuntemuksen lisääminen.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nosti maahanmuuton esiin suurimpana syynä Suomen Pisa-tulosten laskemiselle eilisessä puheenjohtajatentissä.
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin mukaan maahanmuuttajien huonot Pisa-tulokset johtuvat muun muassa sosioekonomisesta asemasta ja tukitoimia tulisi tarkastella paremmin. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää demaripomon väitteet.
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Mitä korkeammalle Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) suosio kasvaa, sitä kovaäänisemmin vaaditaan sen kieltämistä. Liittokanslerin ja muiden puolueiden boikotoima puolue syyttää hallitusta yrityksestä hiljentää oppositio.
Espoossa on ryhdytty valmistelemaan toimia maahanmuuttajakoulujen ongelmien vähentämiseksi tasaamalla vieras- ja suomenkielisten määrää eri koulujen välillä. Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa somekanavillaan niitä päättäjiä jotka nyt esittävät maahanmuuton ongelmien ratkaisuksi keinotekoista koulujen oppilaaksiottoalueiden muuttamista.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tähdentää, että suomalaisen koulutusjärjestelmän on palveltava suomalaisia opiskelijoita. Grönroos arvostelee sitä, että ikäluokkien pienentyessä oppilaitokset haluavat vain ylläpitää omaa järjestelmäänsä ja koulutusbisnestä. Tämä tapahtuu tuomalla yhä enemmän oppilaita ulkomailta Suomeen veronmaksajien piikkiin.
Viikon suosituimmat
SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo saaneensa runsaasti kiitospalautetta hoitajilta käynnistämästään keskustelusta hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Iranin kansa ryntäsi riemuitsemaan kaduille heti kun tieto uskonnollisen diktaattori Ali Khamenein kuolemasta oli varmistunut. Pelon ja kauhun tilalle oli tullut toivo, joka näkyi ja kuului myös Iranin ulkopuolella.
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.
Yleisradio hehkuttaa vailla pidäkkeitä, kuinka työllisyyden kasvu on 2020-luvulla tullut lähes kokonaan ulkomaalaistaustaisilta jättäen samalla kätevästi kertomatta ei-työllisten ulkomaalaisten määrän paisumisesta. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija oikoo nyt Ylen harrastamaa osatotuuksien paisuttelua.
Useat voimakkaat räjähdykset ravistelivat Iranin pääkaupunkia Teherania lauantaina aamulla. Israelin armeijan mukaan iskujen kohteena oli muun muassa Iranin johdon kokous, joka tiettävästi pidettiin ajatolla Ali Khamenein palatsissa. Ainakin osa Iranin uskonnollisesta ja sotilasjohdosta on saanut surmansa.
New Yorkissa riehui tuikea lumimyrsky, joka toi puoli metriä lunta kaupungin kaduille. Manhattanilla väkijoukko innostui lumisotaan, joka lähti lapasesta. Poliisi tuli rauhoittelemaan tilannetta ja joutui hyökkäyksen kohteeksi. Pormestari vähätteli välikohtausta - ja pian sukset olivat taas ristissä muslimipormestarin ja virkavallan välillä.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Lue lisää
Lue lisää
