Suomeen suuntautunut kansainvälinen turvapaikanhakijoiden aalto sai suojelupoliisin tiukentamaan omaa arviotaan Suomeen kohdistuvista uhista.
Suomea ei uhkaa vielä mikään järjestäytynyt terroristiorganisaatio. Uhkana ovat pienryhmät ja yksittäiset henkilöt, jotka voivat tehdä yksittäisiä tekoja. Sen lisäksi suomalaiset voivat joutua iskujen uhreiksi ulkomailla. Asiasta kertoi Supon päällikkö Antti Pelttari tiedotustilaisuudessa Supon päämajassa.
Useilla toimijoilla yhteyksiä kansainväliseen terrorismiin
Supon mukaan Suomessa noin 300 henkilöllä on yhteyksiä kansainväliseen terrorismiin. Määrä on kasvanut, sillä pari vuotta sitten heitä oli noin 200.
Supo arvioi, että turvapaikanhakijoiden joukossa on ääri-islamistista ideologiaa kannattavia henkilöitä ja niitä, joilla on kytköksiä ulkomaisiin terroristiverkostoihin.
Tällaisia ihmisiä on tullut Suomeen myös turvapaikanhakijoina. Tällä hetkellä Supo selvittää yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, tuleeko heitä myös Tornion kautta. Epäilyttäviä henkilöitä yritetään tunnistaa haastatteluissa ja muidenkin tietojen perusteella. Kiinnostavia henkilöitä kuulustellaan edelleen.
Supo arvioi, että turvapaikanhakijoiden joukossa on ääri-islamistista ideologiaa kannattavia henkilöitä ja niitä, joilla on kytköksiä ulkomaisiin terroristiverkostoihin.
Joukossa voi olla myös ääri-islamististen ideologioiden vaikutuksille alttiita henkilöitä sekä heitä, jotka pyrkivät radikalisoimaan muita. Viime vuosina terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden määrä on kasvanut tasaisesti. Turvapaikanhakijoiden huomattava määrä todennäköisesti kiihdyttää kehitystä.
Myös terrorismiin liittyvä tuki- ja värväystoiminta saattavat lisääntyä, Supo arvioi.
Turvapaikanhakijat tulevat alueilta, joilla esiintyy ääriajattelua. 70 prosenttia hakijoista tulee Irakista, jossa on taisteltu jo 10 vuotta. Suomessa asuvilla epäilyksenalaisilla on yhteyksiä kaikkiin olennaisiin ryhmiin, kuten Isiliin, Somalian Al Shababiin ja Al Qaidaan.
Uhkina Syyriasta palaavat radikaalit
Kansainväliseen uhkaan liittyy myös kotimaassa kasvaneita voimia. Syyriaan on lähtenyt Supon mukaan noin 70 Suomen kansalaista taistelemaan. Osa on myös etnisesti suomalaisia, mutta paljon on joko maahanmuuttajina Suomeen saapuneita tai täällä syntyneitä henkilöitä, joilla on muu etninen tausta.
Näistä 70:stä noin 15 on kuollut, takaisin on palannut noin 20 henkilöä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomesta lähdetään näin laajamittaisesti ulkomaille. Suomeen on palannut ihmisiä, jotka ovat osallistuneet väkivaltaisten ryhmien toimintaan, Pelttari sanoo.
Iskuaikeita ei ole tullut tietoon
Tällä hetkellä ei terrorismista epäiltyjen toiminta ole ollut organisoitua, mutta uhkina ovat yksittäiset teot, joita voisivat tehdä yksittäiset ihmiset tai paikalliset muutaman hengen solut.
Supon mukaan heidän tietoonsa ei ole tullut iskuaikeita, joita olisi pitänyt estää.
Supon mukaan Syyrian ja Irakin konflikti ja siihen liittyvä vierastaistelijailmiö ovat aiheuttaneet jännitteitä etnisissä yhteisöissä. Jännitteet liittyvät poliittisiin ja uskonnollisiin erimielisyyksiin, joita syntyy, kun yhteisö jakautuu konfliktin eri osapuoliin.
Suomessa on myös eri valtioita ja uskontoja edustavia kohteita ja kansainvälisiä tapahtumia, joihin kohdistuu tavanomaista korkeampi uhka.
Kahdenlaisia uhkia: kansainvälinen ja kotimainen
Supon mukaan maahanmuuton voimakas lisääntyminen nostattaa Suomessa kahdenlaisia uhkia: maahanmuuton mukanaan tuomia ja toisaalta kotimaisten äärijärjestöjen toteuttamia uhkia. Maahanmuuttoa vastustavat tahot ovat jo ryhtyneet maahanmuuttajien vastaisiin tekoihin esimerkiksi turvapaikanhakijoiden asumusten liepeillä. Turvapaikanhakijoiden asumuksia vastaan on tehty mm. polttopulloiskuja, viimeksi Ylivieskan Raudaskylän opistossa. Mallia tähän on saatu ulkomailta, kuten Saksasta ja Ruotsista.
– Selvitämme, onko iskijöillä ollut yhteyksiä Suomen vastarintaliike SVL:ään tai muihin ääriryhmiin, Pelttari sanoi.
SVL:llä kampanja turvapaikanhakijoita vastaan
SVL on käynnistänyt kampanjan Suomeen saapuvia turvapaikanhakijoita ja uusia vastaanottokeskuksia vastaan. Kampanjassaan järjestö levittää yksipuolisia ja kärjistettyjä näkemyksiään turvapaikanhakijoista, Supo kertoo.
Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu on lisännyt myös muuta protestiliikehdintää, jonka yhteydessä on noussut esiin joidenkin sekä aiemmin tunnettujen että täysin uusien äärioikeistoryhmien tunnuksia käyttäviä henkilöitä.
Myös anarkistit eli oikeistolaisten ääriliikkeiden vasemmistolainen vastine on osallistunut rasisminvastaisiin mielenosoituksiin. Kahden ideologisen ääripään osallistuminen sinänsä rauhanomaisiin tapahtumiin saattaa kärjistää vastakkainasettelua ja johtaa yhteenottoihin, Supo luonnehtii.
Supo ei erittele vaarojen suuruuksia ääneen
Supo ei halua eritellä julkisesti, kumpi ilmiö on nyt suurempi ja mahdollisesti vaarallisempi, jo näkyviin tullut kotimainen ääritoiminta vai vielä piilevä kansainvälinen uhka.
– Toimme julkisuuteen nämä molemmat asiat, mutta emme halua eritellä niiden uhkaa tarkemmin. Tehtävämme on tutkia ja estää kaikenlaisia uhkia, Pelttari sanoi perin harvinaisen tiedotustilaisuuden päätteeksi.
Pelttarin mukaan myös kotimaiset järjestöt pitävät yhteyttä kansainvälisiin sisarjärjestöihin. Hän ei halunnut eritellä näitä yhteyksiä tarkemmin, mutta erikseen kysyttäessä hän sanoi myös vasemmistoradikaalien Antifa-sukuisten toimijoiden pitävän yhteyttä lähinnä länteen, ei niinkään Venäjän suuntaan.
– Lännessä on perinteisiä voimakkaita anarkistijärjestöjä, Pelttari vastasi Suomen Uutisten kysymykseen.
Veli-Pekka Leskelä