Mäenpää: Käteisen riittävä huolto- ja käyttöverkosto säilytettävä normaaliaikoina – ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikoina

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen käteisen käyttömahdollisuudesta valtion toimielimissä. Kysymyksen taustalla on hiljattain tehty päätös, jonka mukaan eduskunnan ravintoloissa ja kahvilassa ei voi käyttää käteistä maksuvälineenä.

– Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että valtion ylimpien toimielinten ja niiden alla toimivien suurimpien organisaatioiden yhteydessä toimivissa arkisissa palveluissa voi tarvittaessa hoitaa maksunsa käteisellä? Mäenpää kysyy.

– Tulisiko eduskunnan säätää Suomeen laki, ettei pankki voi periä yritykseltä maksua käteisen tilillepanosta?

Logistisen ketjun uudelleenpystyttäminen vaikeaa

Huoltovarmuuskeskuksen ulostuloissa on painotettu käteisen merkitystä. Jos käteisen rahan logistinen ketju rapautuisi, rahan liikkeeseen laskeminen, käyttö ja kuluttaminen vähenisivät merkittävästi.

– Ketjun uudelleenpystyttäminen olisi vaikeaa ja kallista. Tämä ei tapahtuisi hetkessä, sillä käteisen käsittely vaatii jokaiselta logistisen ketjun jäseneltä tarkkuutta ja turvallisuustoimia.

– Keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikoina. Mikäli verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteessa, Mäenpää selittää.

Valtion toimielinten näytettävä esimerkkiä

Mäenpää vaatii eduskunnan näyttävän esimerkkiä käteisen käytön suhteen. Vastuu ei hänen mukaansa ole kuitenkaan yksinomaan eduskunnalla. Lähtökohtana tulee olla, että ainakin valtion ylimpien toimielinten ja niiden alla toimivien suurimpien organisaatioiden, kuten eduskunnan, valtioneuvoston, ministeriöiden, virastojen ja laitosten yhteydessä toimivissa pienimuotoisissa arkisissa palveluissa – esimerkiksi postissa, kahvilassa, ruokalassa ja myymälätoiminnassa – voi tarvittaessa hoitaa maksunsa käteisellä rahalla.

– Valtion on vaikeampi perustella toiveita ja vaatimuksia, joilla se kannustaa yksityisiä yrityksiä ja tavan kansalaisia parantamaan huoltovarmuutta ja varautumista, kun sen ylläpitämissä toimielimissä samaan aikaan romutetaan niitä, perussuomalainen kansanedustaja huomauttaa.

Yrityksille työkaluja hallita käteiskuluja

Käteisen käytön luopumisesta yritystoiminnassa perustellaan usein sen aiheuttamilla kuluilla. Erityisesti tilittämistä pankkeihin pidetään kalliina. Käteisen ulkoiset kustannukset yrityksille koostuvat yleensä vaihtokassan hankinnasta ja juuri käteisen tallettamisesta yrityksen pankkitilille. Jälkimmäinen on kustannusten kannalta merkittävämpi.

Pienissä ja keskisuurissa asiakaspalveluvaltaisissa yrityksissä, kuten ravintoloissa, käteispalvelujen hankinnan mediaanikustannus oli Suomen Pankin tutkimusten mukaan vuonna 2024 valtakunnallisesti noin 600 euroa vuodessa jakautuen pankkien kustannuksiin ja arvokuljettajien kustannuksiin eri määrissä. Tämän päälle tulevat yrityksen sisäiset kustannukset käteisen hallintaan liittyen.

– Mikäli yrityksillä olisi enemmän työkaluja hallita käteisen käytöstä koituvia kuluja, voisi sen säilyttäminen käypänä maksuvälineenä yrityksen palvelujen ja tuotteiden ostamiseen olla houkuttelevampaa, Mäenpää sanoo.