Juha Mäenpää muistutti myös, että Puolustusvoimien vuoden 2026 sotilastiedustelun julkisen katsauksen mukaan Venäjän ja lännen pitkään jännitteiset ja Venäjän hyökkäyssodan äärimmilleen kärjistämät suhteet jatkuvat erittäin heikkoina ja että Venäjä jatkaa laaja-alaista vaikuttamistaan Euroopassa. Vastakkainasettelu lännen kanssa näkyy yhä selvemmin Itämeren alueella, jossa jännitteet ovat lisääntyneet vuodesta 2022 alkaen.
Naton rauhan ajan tehtävät korostuvat vaikeina aikoina
Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien tavoitteena on osoittaa muun muassa valmiutta, puolustuskykyä ja yhtenäisyyttä. Pelotetta ylläpidetään, kehitetään ja osoitetaan säännöllisellä harjoittelulla, yhteisillä operaatioilla ja läsnäololla.
– Sotilastiedustelun julkisuuteen antamista tiedoista käy selvästi ilmi, että vaikeaan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen ei ole luvassa nopeaa helpotusta. Venäjän hyökkäyssota ja sen johdosta Euroopan turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos onkin korostanut Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä, ja läsnäoloa on lisätty itäisen sivustan jäsenmaissa, Mäenpää totesi.
Aluksilla ei ole asepalvelusta suorittavia
Suomi on osallistunut Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuodesta 2024 lähtien lähinnä Ilmavoimien ja Merivoimien panostuksin. Vuonna 2027 Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua Naton merellisellä vastuualueella pysyvän laivasto-osaston ja pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin.
– Osallistuminen on suunniteltu tehtäväksi palkatulla henkilöstöllä ja vapaaehtoisesti reservistä palkattavilla sopimussotilailla. Varusmiehiä ei siis tulla näissä tehtävissä näkemään. Asiasta kiinnostuville reserviläisille tehtävät tarjoavat mahdollisuuden kehittää omia sotilaallisia kykyjään, Mäenpää huomautti.
Suomalaiset työskentelevät tehtävistä riippuen osastojen aluksilla, Katanpää-luokan miinanetsijäaluksella tai mahdollisesti Hamina-luokan ohjusveneellä. Niihin osallistuvien suomalaissotilaiden määrä olisi joitakin kymmeniä. Tehtäviä suorittavat Merivoimien alukset ovat aseistettuja.
Maavoimat keskittyvät Suomen alueeseen
Ilmavoimia tai Maavoimia ei ole tarkoitus ensi vuonna hyödyntää Suomen ulkopuolella Naton rauhan ajan tehtävissä. Maavoimien osalta tarkoituksenmukaista on etenkin nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa itäisen sivustan jäsenmaana keskittää toiminta Suomen alueelle.
– Suunta on pikemminkin Suomeen päin. Naton rauhan ajan tehtäviä toteuttavia eteentyönnettyjä maavoimajoukkoja hyödynnetään Suomessa. Hiljattain kerrottiin Naton FLF-joukkojen esikunnan perustamisesta Rovaniemelle. Varsinaiset joukot ovat läsnä Suomen alueella harjoitusperusteisesti tai turvallisuustilanteen edellyttämällä tavalla. Joukkojen toimintaan Suomessa ovat ilmoittaneet osallistuvansa kehysvaltio Ruotsin lisäksi Iso-Britannia, Italia, Ranska sekä muut Pohjoismaat, luetteli Mäenpää.
Naton merivoimaosastoihin ei tällä hetkellä kohdistu niiden normaaliin toimintaan verrattuna poikkeavia uhkia. Turvallisuustilanteen muutokset ovat kuitenkin aina teoriassa mahdollisia. Perussuomalaisen kansanedustajan mielestä ei silti ole mitään syytä liioitella uhkakuvia, vaan realistisesti tiedostaa ne.
– Puolustusvoimilla on mahdollisuus vetää joukko pois, mikäli kansallinen puolustus sitä edellyttäisi. Merivoimien osallistuminen kyseisiin Nato-tehtäviin ei siis vaaranna Suomen maanpuolustusta, painotti Mäenpää vielä lopuksi.
