Mäkelä: Aselupien byrokratiaa vähennettävä

Aselakia on kiristetty Suomessa, jonka jälkeen metsästystä ja urheiluammuntaa harrastavat sekä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuvat ovat joutuneet kohtuuttomien vaatimusten eteen. Näin kertoo lappeenrantalainen Jani Mäkelä, joka valittiin perussuomalaisten kansanedustajaksi Kaakkois-Suomen vaalipiiristä 6 102 äänellä.

– Aselupiin liittyvää kohtuutonta byrokratiaa pitää vähentää ja yhdenmukaistaa lupiin liittyviä käytäntöjä koko maassa. Nyt vaaditaan harrastuneisuuden todistamista ja psykologisia testejä erikseen jokaisen luvan kohdalla. Tietenkin pitää huolehtia, etteivät aseet joudu vääriin käsiin, Mäkelä tähdentää.

Vientiteollisuus saatava nousuun

Maahanmuuttopolitiikan on oltava Mäkelän mukaan rajoitettua ja Suomen tarpeista lähtevää. Isoja haasteita eduskunnassa ovat hänen mielestään työpaikkojen lisääminen ja elinkustannusten kohtuullistaminen.

– Vientiteollisuus pitää saada nousuun purkamalla kilpailukykyä haittaavia energiaveroja. Työvoimapulaa meillä ei todellakaan ole, mutta työn tekeminen ja teettäminen on saatava kannattavaksi. Elinkustannuksia pitää alentaa ja siinä korostuu ruoan arvonlisäveron leikkaaminen. Toisaalta myös kiinteistöveroja tulisi tarkastella uusin silmin. On kohtuutonta, että mökin mummo ja Björn Wahlroos maksavat saman verran veroja, Mäkelä sanoo.

Näyttöjä kuntapolitiikassa

Näissä vaaleissa Kaakkois-Suomen vaalipiiriä käytettiin ensimmäistä kertaa. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Etelä-Savon vaalipiiri ja Kymen vaalipiiri.

– Vaalipiirien yhdistäminen lisäsi mainos- ja kilometrikuluja edellisiin vaaleihin verrattuna. Aika rankkaa oli kulkea isolla alueella, mutta olen iloinen läpimenosta. Viimeksi ylsin varasijalle 4 909 äänellä. Tukitiimi teki hyvää työtä ja olen antanut näyttöjä kuntapolitiikassa, Mäkelä analysoi vaalitulosta.

Kuntapolitiikassa Mäkelä toimii Lappeenrannan kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana sekä monissa muissa luottamustehtävissä. Mies on viettänyt vaalien jälkeen rauhallista aikaa perheen parissa, sillä yhteiselo jäi vähiin vaalikentällä kulkiessa. Mäkelän perheen muodostaa vaimo ja kaksi pientä lasta.

– Olen työskennellyt tietokonealan järjestelmäasiantuntijana ja työ on ollut liikkuvaa. Uskon, että saan tuolla aikataulukokemuksella järjestymään perheelle aikaa myös kansanedustajana, Mäkelä tuumii.

Työtä tehdään erityisesti valiokunnissa

Vaikka eduskuntatyö edellyttää laaja-alaista ja jopa kansainvälistä osaamista, niin Mäkelä tarttuu toimeen jalat maassa.

– Minulla on varsin realistinen kuva parlamentaarikon tehtävistä. Usein eduskunnan suuri sali näyttäytyy julkisuudessa varsin tyhjältä, mutta työhän tulee tapahtumaan käytännössä valiokunnissa, eduskuntaryhmässä sekä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, Mäkelä sanoo.