Mäkelä: Esitys paikallisen sopimisen edistämisestä vie työmarkkinoita toimivampaan suuntaan – ”Kaikki pääsevät sopimaan”

Paikallisen sopimisen edistäminen on olennainen osa hallituksen työmarkkinapolitiikan uudistuksien kokonaisuutta. Uudistuksen myötä paikallinen sopiminen olisi mahdollista riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on.

Työlainsäädännön useista säännöksistä voi nykyisin poiketa valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäyhdistysten välisellä työehtosopimuksella. Jatkossa vastaava sopimismahdollisuus liittyisi myös yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. Lisäksi työntekijäpuolta edustavana sopijapuolena voisi jatkossa olla myös valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen jäsenyhdistys.

Työlainsäädännön pakottavilla säännöksillä turvattaisiin jatkossakin työsuhteiden olennaisimmat vähimmäisehdot.

Työmarkkinat muuttuvat

Vasemmistolle ei tietenkään kelvannut työmarkkinoiden joustavuuden ja sopimisen vapauden lisääminen, vaan esimerkiksi demarien kansanedustaja Niina Malm moitiskeli hallitusta ”työmarkkinoiden sotkemisesta”.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kuitenkin huomautti, että esitys vie työmarkkinoita toimivampaan suuntaan.

-Tämähän vahvistaa työehtosopimusten yleissitovuutta, kun kaikki pääsevät sopimaan. Samalla tunnustetaan se tosiasia, että työmarkkinat muuttuvat: yritysten koot muuttuvat, ei enää ole sitä, että mennään saman tehtaaseen töihin ja ollaan siellä eläkeikään asti, vaan työmarkkinat ovat muutostilassa, Mäkelä sanoi ja jatkoi, että esitys muuttui matkan varrella parempaan muotoon.

– On hyvä, että sen kriteerit tiukentuivat, mahdolliset epäkohdat on huomioitu ja niihin on reagoitu, valvontaan on panostettu. Näin sen pitää mennäkin. Olin nimittäin huolissani siitä, miten käy tämän yleissitovuuden kannalta, jos nämä ehdot ovat liian löysät: johtaako se silloin siihen, että TESit tiukentuvat liikaa, ja se johtaisi silloin suurten yritysten kilpailukykyongelmiin ja työrauhahäiriöihin niissä. Nyt kuitenkin näen, että tämä riski on oleellisesti pienentynyt, kun valvontakeinot ovat parantuneet ja kriteerit tiukentuneet.

Tarkoitus estää keltaisten liittojen syntyminen

Vasemmiston Aino-Kaisa Pekosen mielestä esitys ”uhkaa koko työehtosopimuksien yleissitovuutta, ja Pekonen arvaili, saivatko perussuomalaisia äänestäneet työntekijät sitä, mitä he tilasivat.

Perussuomalaisten Jorma Piisinen muistutti, että jo hallitusohjelmassa sovittiin siten, että järjestäytymättömille yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville yrityksille annetaan tulevaisuudessa samat työehtosopimuksen mukaiset oikeudet sopia toisin asioista kuin järjestäytyneillä yrityksillä on jo nykyisin.

– Eli paikallisessa sopimisessa ei voida sopia mistään sellaisesta asiasta, mitä ammattiyhdistysliike ei ole jo aiemmin hyväksynyt.

– On hyvä muistaa, että sellaisilla aloilla, joilla ei ole valtakunnallista yleissitovaa työehtosopimusta, paikallisen sopimisen neuvotteluissa työntekijöitä edustaa aina valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys tai siihen kuuluva työntekijöiden yhdistys. Tällä kirjauksella pyritään estämään näennäisten, niin sanottujen keltaisten ammattiliittojen perustaminen, joiden intressit ovat työnantajien eduissa, Piisinen sanoi.

Piisiseltä kuultiin myös vastaus Pekoselle:

– Pekoselle, joka kyseli, mitä perussuomalaisia äänestäneet palkansaajat saivat: Tämä äsken mainitsemani kirjaus oli puhtaasti perussuomalaisten vaatimus hallitusneuvotteluissa, ja tämän mennessä lakiin voidaan laki nimetä perustellusti Lex Putkoseksi. Tämä oli Matti Putkosen ehdoton vaatimus, samoin perussuomalaisten kynnyskysymys, se, että yleissitovuudesta pidetään kiinni paikallisessa sopimisessa. Tätä taustaa vasten tuntuvat merkillisille ammattiyhdistysliikkeen ja SDP:n ja myöskin vasemmiston voimakkaat hyökkäykset perussuomalaisia vastaan.

Oppositiosta kiitokset

Hallituksen esitys sai kuitenkin myös tukea oppositiosta. Keskustan edustaja Eeva Kalli totesi, että esityksestä on syytä antaa kiitokset hallitukselle.

– Paikallisen sopimisen edistämistä tarvitaan, ja siksi on hyvä, että tämä esitys on nyt saatu eduskuntaan — siitä kiitos hallitukselle ja ministeri Satoselle.

Yksityiskohtiin perehdytään tietysti huolellisesti valiokuntatyössä ja asiantuntijoita kuullaan, ja jos ilmenee, että joissakin yksityiskohdissa on tarvetta tarkennukseen, niin keskustalla on toki valmius myös siihen. Mutta on hyvä, että esitys on nyt tänne saatu, Kalli sanoi.

Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 5. syyskuuta .2024. Hallitus esittää, että muutokset tulisivat pääosin voimaan 1. tammikuuta 2025.