

MATTI MATIKAINEN
Mäkelä ei olisi kelpuuttanut Kataista Sitran johtoon: ”Mikään ei ole niin entinen kuin entinen politiikko”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pitää Jyrki Kataisen valintaa Sitran yliasiamieheksi vanhojen puolueiden lehmänkauppana.
Entisen EU-komissaarin Jyrki Kataisen valinta varmistui, kun hallintoneuvoston sdp:tä, kokoomusta ja keskustaa edustavat jäsenet kannattivat Kataista Sitran yliasiamieheksi. Vihreiden, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton edustajat äänestivät vastaehdokasta, professori Markku Wileniusta. Valinta tehtiin äänin 5-4.
Wileniusta äänestänyt Jani Mäkelä pitää Kataisen nimitystä puhtaasti poliittisena, ja arvelee keskustan äänestäneen kokoomusehdokasta saadakseen hallituskumppaniltaan tukea omalle ehdokkaalleen, kun Kela päättää uudesta pääjohtajasta.
– Vaikka tehtävään oli avoin haku ja 51 hakijaa, media oli jo pitkään rummuttanut ”varmana tietona” entisen pääministerin ja komissaarin valintaa. Tälle käsitykselle oli ehkä perusteensa, koska nämä valinnat on pitkän aikaa sovittu kulisseissa virkanimityksinä. Oli ikään kuin ”maan tavan” mukaan kokoomuksen vuoro ottaa tämä kärkipaikka, Mäkelä sanoo.
Entisten poliitikkojen loppusijoituspaikka
Mäkelän mielestä mielikuva on ollut omiaan syömään kansalaisten luottamusta Sitraa kohtaan, etenkin kun ajatuspajaan on jatkuvasti palkattu myös muiden vanhojen valtapuolueiden entisiä poliitikkoja korkean profiilin ja palkkauksen tehtäviin.
– Kansalaispalautteessa on kyselty, onko Sitra entisten poliitikkojen loppusijoituspaikka ja mitä hyödyllistä se edes tekee. Päättäjän on mielestäni kaikissa luottamustehtävissään pyrittävä toteuttamaan äänestäjien tahtoa ja tehdä mahdollisimman hyviä sekä perusteltuja valintoja Suomen ja suomalaisten parhaaksi.
– Toin varapuheenjohtajana esille näitä näkemyksiä hallintoneuvostossa ja haastoin ehdokkaita esihaastatellutta Sitran hallitusta ja muuta hallintoneuvostoa. Kysyin ”pääehdokkaiksi” karsiutuneilta hakijoilta, mikä on heidän tilannekuvansa tämän palautteen ja sen todenmukaisuuden suhteen sekä ratkaisunsa mahdollisten ongelmien korjaamiseksi.
”Tässä kohtaa hälytyskellot soivat”
Hallitus esitti yksimielisesti valittavaksi Kataista. Sen mukaan ehdokkaat olivat hyvin tasavertaisia ja esitykseen johtaneet erot haettiin melko pienistä asioista johtamistavoissa.
– Tässä kohtaa hälytyskellot soivat, sillä olivathan Wileniuksen ansiot ison ajatuspajan johtoon aivan toista luokaa. Hän on tulevaisuustutkimuksen uranuurtaja ja tiedekunnan perustaja Suomessa valtavin kansainvälisin verkostoin, Mäkelä painottaa.
– Miksi hallitus esitti Kataista ja keitä on hallituksessa? Tätä hieman tutkimalla selvisi, että pääasiassa hallituksen jäsenet ovat valtionhallinnon korkeita virkamiehiä, joista useilla on joko puoluekirja tai selvä kytkös vanhoihin valtapuolueisiiin. Vaikka he olivatkin haastatelleet ehdokkaat kattavasti ja tehneet suuren työn, oliko työn tuloksen puolueettomuus kiistämätön?
Vastaehdokas selvästi pätevämpi
Mäkelä halusi tulevaisuustalon johtoon tulevaisuusprofessorin menneisyyden komissaarin sijaan.
– Esitin, että päätös tehdään heti ja yliasiamieheksi valitaan Wilenius. Hallintoneuvosto päätyi pitkän keskustelun jälkeen siihen, että pääehdokkaat on syytä haastatella vielä kolmannen kerran.
– Haastattelut toimitettiin perjantaina 20.9. Mielikuvani vahvistui, että tieteellisten ansioidensa ohella Wileniuksella oli myös vilpitön halu uudistaa Sitraa sekä tuoda sen toimintaa lähemmäksi kansaa. Katainen vaikutti virkamiestyypiltä, jolle sopii ”elämän jatkaminen norsunluutornissa”.
Poliittiset virkanimitykset tikun nokkaan
Mäkelä totesi Helsingin Sanomille heti valinnan jälkeen, ettei ”mikään ole niin entinen kuin entinen poliitikko.” Hänelle jäi koko kuviosta hyvin ikävä maku ja todiste siitä, ettei poliittisten virkanimitysten aika ole Suomessa vieläkään ohi.
– Ikävä päätös Sitran julkisuuskuvan ja kansalaisten hyväksynnän kannalta. Toisaalta tämä oli myös rohkaisevaa perussuomalaisten äänestäjille. Perussuomalaisilla oli kaksi edustajaa hallintoneuvostossa – minun lisäkseni kansanedustaja Ville Vähämäki. Ilman meitä päättämässä, asia ei välttämättä olisi noussut edes keskusteluun, puhumattakaan että olisi jouduttu tiukkaan äänestykseen.
– Tässä on vahva näyttö siitä, että perussuomalaisia äänestämällä voidaan tuulettaa maan tavat ja tuoda hyvävelikerhot päivänvaloon. Jonain päivänä ne myös murtuvat, Mäkelä uskoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hallintoneuvosto Markku Wilenius poliittinen virkanimitys yliasiamies ajatuspaja kansalaiset Sitra Jani Mäkelä Luottamus Suomi perussuomalaiset Jyrki Katainen Keskusta Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkelä: Postin pomo nauttii ökypalkkaa ja työntekijöitä kyykytetään – ”Ministerin vihellettävä peli poikki, huono johtaminen on jatkunut jo pitkään”

Puoluesihteeri Grönroos: ”Sitrasta on tullut täysin yksipuolisesti vallitsevaa totuutta toitottava jättimäinen poliittinen hillotolppa”

Putkonen: Rinteen ilmastoneuvonantajat täysin yössä – Kiina saastuttaa entistä enemmän, mutta saa silti Sitralta ja Greenpeacelta kehuja

Perussuomalaiset: Sitran ilmastokiristykset punavihreää pelottelua – ”On käsittämätöntä, että suomalaisia syyllistetään oman auton käytöstä”
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää














