

Maksuton luottokielto auttaa ehkäisemään identiteettivarkauksia – oppositioedustaja Sakari Puisto ehdotti asiaa, joka meni kuin menikin läpi eduskunnassa: ”Hyvillä ehdotuksilla voi joskus vaikuttaa”
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Sakari Puisto (ps.) peräänkuulutti vuonna 2019 ensimmäisessä kirjallisessa kysymyksessään maksuttoman luottokiellon käyttöönottoa. Kesällä eduskunnassa hyväksytyn hallituksen esityksen myötä Puiston ehdotus on nyt lähes sellaisenaan osa lainsäädäntöä.
– Ilmeisesti hyvillä ehdotuksilla voi joskus vaikuttaa, perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto tiivistää tunnelmansa lukiessaan eduskunnan hyväksymää hallituksen esitystä laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi.
Puisto ilmaisi kirjallisessa kysymyksessään huolensa yhä lisääntyvistä identiteettivarkauksista, joita tulee viranomaisten tietoon tuhansia vuosittain. Identiteettivarkaudessa on kyse tilanteesta, jossa esiinnytään toisen henkilöllisyydellä. Rikoksen tekijä erehdyttää tarkoituksellisesti kolmatta osapuolta käyttämällä jonkun muun henkilön henkilötietoja, tunnistautumistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa.
Tämä voi tarkoittaa paitsi esimerkiksi toisena ihmisenä esiintymistä sosiaalisessa mediassa myös toisen ihmisen nimissä tehtyä pikavippihakemusta, osamaksukauppaa tai verkkokauppa- tai lehtitilausta. Identiteettivarkaudesta koituu uhrille sekä taloudellista että henkistä vahinkoa.
Vapaaehtoinen luottokielto on monipuolinen työkalu
Luottokielto on tärkeä identiteettivarkauksien ehkäisykeino, koska tällöin varas ei voi ottaa esimerkiksi pikavippejä uhrin nimiin. Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja rikollisen toiminnan tehokkaan ehkäisyn kannalta tällainen luottokielto pitäisi voida ilmoittaa maksutta valtion ylläpitämään rekisteriin.
– Sen keston pitäisi olla rajoittamaton, koska kiellon säännöllinen uusiminen voi helposti unohtua, varsinkin jos ei itse ota pikavippejä tai muita luottoja, joita varten tosin luottokiellon voi tilapäisesti perua. Luottokielto on samalla hyödyllinen apuväline myös oman velkaantumisen ehkäisyyn ja rahankäytön hillitsemiseen, Puisto perusteli kysymyksessään.
Työ kantoi hedelmää
Hän piti asiaa sittemmin aktiivisesti esillä myös eduskunnan täysistunnoissa ja ehdotti oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.) tällaisen maksuttoman järjestelyn käyttöönottoa positiivisen luottorekisterin yhteydessä. Ehdotus herätti kiinnostusta ja innostusta edustajakollegoissa. Perussuomalaisten ohella muun muassa Jari Myllykoski (vas.) innostui asiasta.
Työ tuotti tulosta, sillä Puiston ehdotus maksuttoman luottokiellon käyttöönotosta sisältyy nyt omana pykälänään lakiin, joka astui voimaan 1.8.2022. Positiivinen luottotietorekisteri otetaan käyttöön vaiheittain, ja siihen voidaan tallentaa tieto henkilön ilmoittamasta määräaikaisesta tai toistaiseksi voimassa olevasta vapaaehtoisesta luottokiellosta. Luottokieltomerkinnän tekemisestä, poistamisesta tai muusta käsittelystä ei peritä maksua.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- osamaksukauppa identiteettivarkaudet maksuton luottokielto luottotietorekisteri verkkokauppa Anna-Maja Henriksson lainsäädäntö kirjallinen kysymys Jari Myllykoski Sosiaalinen media Pikavipit Sakari Puisto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yhteistyö velallisten eteen kantaa hedelmää – ”Tämä tulee olemaan monelle helpotus”

Kulutusluottojen järjettömät korot kuriin – ”Ylivelkaantuminen voi tuhota luottotietojen lisäksi perheen, parisuhteen, työpaikan ja terveyden”

Ari Koponen toivoo lähestymiskieltoa kaupan alalle: ”Taloudellisia menetyksiä syntyy keskimäärin noin 1,5 miljoonaa euroa joka päivä”
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.