Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Pikavipit

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Sakari Puisto (ps.) peräänkuulutti vuonna 2019 ensimmäisessä <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_170+2019.aspx">kirjallisessa kysymyksessään</a> maksuttoman luottokiellon käyttöönottoa. Kesällä eduskunnassa hyväksytyn hallituksen esityksen myötä Puiston ehdotus on nyt lähes sellaisenaan osa lainsäädäntöä.

– Ilmeisesti hyvillä ehdotuksilla voi joskus vaikuttaa, perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto tiivistää tunnelmansa lukiessaan eduskunnan hyväksymää hallituksen esitystä laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi.
Puisto ilmaisi kirjallisessa kysymyksessään huolensa yhä lisääntyvistä identiteettivarkauksista, joita tulee viranomaisten tietoon tuhansia vuosittain. Identiteettivarkaudessa on kyse tilanteesta, jossa esiinnytään toisen henkilöllisyydellä. Rikoksen tekijä erehdyttää tarkoituksellisesti kolmatta osapuolta käyttämällä jonkun muun henkilön henkilötietoja, tunnistautumistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa.
Tämä voi tarkoittaa paitsi esimerkiksi toisena ihmisenä esiintymistä sosiaalisessa mediassa myös toisen ihmisen nimissä tehtyä pikavippihakemusta, osamaksukauppaa tai verkkokauppa- tai lehtitilausta. Identiteettivarkaudesta koituu uhrille sekä taloudellista että henkistä vahinkoa.
Vapaaehtoinen luottokielto on monipuolinen työkalu
Luottokielto on tärkeä identiteettivarkauksien ehkäisykeino, koska tällöin varas ei voi ottaa esimerkiksi pikavippejä uhrin nimiin. Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja rikollisen toiminnan tehokkaan ehkäisyn kannalta tällainen luottokielto pitäisi voida ilmoittaa maksutta valtion ylläpitämään rekisteriin.
&#8211; Sen keston pitäisi olla rajoittamaton, koska kiellon säännöllinen uusiminen voi helposti unohtua, varsinkin jos ei itse ota pikavippejä tai muita luottoja, joita varten tosin luottokiellon voi tilapäisesti perua. Luottokielto on samalla hyödyllinen apuväline myös oman velkaantumisen ehkäisyyn ja rahankäytön hillitsemiseen, Puisto perusteli kysymyksessään.
Työ kantoi hedelmää
Hän piti asiaa sittemmin aktiivisesti esillä myös eduskunnan täysistunnoissa ja ehdotti oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.) tällaisen maksuttoman järjestelyn käyttöönottoa positiivisen luottorekisterin yhteydessä. Ehdotus herätti kiinnostusta ja innostusta edustajakollegoissa. Perussuomalaisten ohella muun muassa Jari Myllykoski (vas.) innostui asiasta.
Työ tuotti tulosta, sillä Puiston ehdotus maksuttoman luottokiellon käyttöönotosta sisältyy nyt omana pykälänään lakiin, joka astui voimaan 1.8.2022. Positiivinen luottotietorekisteri otetaan käyttöön vaiheittain, ja siihen voidaan tallentaa tieto henkilön ilmoittamasta määräaikaisesta tai toistaiseksi voimassa olevasta vapaaehtoisesta luottokiellosta. Luottokieltomerkinnän tekemisestä, poistamisesta tai muusta käsittelystä ei peritä maksua.

Maksuton luottokielto auttaa ehkäisemään identiteettivarkauksia – oppositioedustaja Sakari Puisto ehdotti asiaa, joka meni kuin menikin läpi eduskunnassa: “Hyvillä ehdotuksilla voi joskus vaikuttaa”

Suomalainen maatalous on syvässä ahdingossa. Ongelman ratkaisemiseksi hallitus on päättänyt myöntää jopa 50 000 euron takauksia ongelmissa olevien maatilojen lainoille. Maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsen Ari Koponen ei ymmärrä, miksi lainoittaa jo valmiiksi kannattamatonta tuotantoa, sillä pikavipit eivät suomalaista maataloutta pelasta.

Ratkaisuja maatilojen ahdinkoon on pohdittu maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla muun muassa kriisikokouksessa. HS uutisoi nyt, että valtio on päättänyt myöntää jopa 50 000 euron takauksia ongelmissa olevien maatilojen lainoille. Takauksen ehtona on, että maatila on tilapäisissä maksuvalmiusongelmissa joko toimintaympäristön muutosten tai poikkeuksellisten sääolojen vuoksi.
&#8211; Rakenteelliset ongelmat pitäisi ratkaista. Alkutuottajan tulisi saa oikeudenmukaisempi osuus hinnasta, jotta toiminta saadaan ylipäänsä kannattavaksi, kommentoi kansanedustaja Ari Koponen.
&#8220;Kannattavuus on se ongelma!&#8221;
Koponen kyseli julkisessa maatalousaiheita käsittelevässä Facebook-ryhmässä alkutuottajien mielipiteitä. Kaikki vastaajat tyrmäsivät ministeriön ratkaisun.
&#8211; Ei lisää velkaa vaan hintaa tuotteille&#8230; Ai niin kauppahan ei pysty mitenkään auttamaan tässä tilanteessa kun teollisuus määrää hinnat.
&#8211; Tilat hukkuu jo nyt velkoihin. Kannattavuus on se ongelma!
&#8211; Vaikuttaa ongelmien siirrolta.
&#8211; Kotimaisuus ja omavaraisuus tuntuu olevan keskittyneelle kaupalle vain pelinappula, loputtoman halpuutuksen kohde.
Vastaajien mielestä lisävelka vain pahentaa maataloustuottajien tilannetta entisestään.
&#8211; Tää on linjassa hallituksen talouspolitiikkaan.. Lisää velkaa.
&#8211; Tämähän vain pahentaa meidän tilannetta, ollaan samassa tilanteessa kuin Suomen valtio, lisää velkaa vain niin hyvin menee.
Ministeriöltä heikko esitys
Koposen mielestä hallituksen olisi pitänyt vastata kustannuskriisiin muun muassa alentamalla energian hintaa, poistamalla tuotantorakennusten kiinteistöveron ja kasvattamalla alkutuottajan osuutta elintarvikeketjussa.
&#8211; Surullista, ettei ministeriö tämän parempaan pystynyt. Kannattavuuden parantaminen on ehto tuotannon jatkuvuudelle, huoltovarmuuden turvaamiselle ja ylipäätään kotimaisen ruokaketjun tulevaisuudelle.
&#8211; Hallitus nähtävästi haluaa korvata kotimaiset tuotteet ulkomaisilla, ja se on huonoin mahdollinen ratkaisu niin ruoan laadun, työllisyyden kuin ilmastonkin kannalta, päättää Koponen.
&nbsp;

Hallitus tuhoaa kotimaisen maatalouden – “Tilat hukkuu jo nyt velkoihin”

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tiistaina nippu perussuomalaisten kansanedustajan Sebastian Tynkkysen tekemiä lakialoitteita. Kaikki neljä käsiteltyä aloitetta koskevat velkaongelmiin liittyvää kokonaisuutta, johon Tynkkynen on kuluneen eduskuntakauden aikana esittänyt useita korjaavia toimenpiteitä.

&#8211; Aloitin velkaongelmiin puuttuvien toimenpiteiden valmistelun heti kansanedustajataipaleeni alkumetreillä vuonna 2019. Sen seurauksena muodostin muun muassa useita lakialoitteita, jotka jätin jo viime vuoden puolella. Vaikka suuri osa aloitteista pääsee eduskuntasaliin vasta nyt, eivät ne ole yhtään vähemmän ajankohtaisia. Päinvastoin velkaongelmat ovat monessa tapauksessa jopa syventyneet koronan aiheuttamien talousvaikeuksien seurauksena. Toimien tarve on siis aiempaakin kriittisempi, Sebastian Tynkkynen huomauttaa.
Toimia tarvitaan monella sektorilla
Aiemmin syksyllä täysistunnossa keskusteltiin Tynkkysen lakialoitteesta, joka laittaisi rajoja pikavippien saantiin ja mainontaan. Tiistaina lähetekeskustelussa olleissa lakialoitteissa esitetään korjauksia ulosoton suojaosuuteen, maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentämiseen, velkajärjestelyn edellytyksiin sekä kokonaan uuden taloustaidon oppiaineen lisäämistä peruskoulun opetussuunnitelmaan.
&#8211; Kuten näistä lakialoitteistakin käy ilmi, toimia tarvittaisiin hyvin monella sektorilla. Tarvitsemme niin ennaltaehkäiseviä toimia kuin myös sellaisia toimia, jotka puuttuvat kansalaisten akuuttiin ahdinkoon. Koska velkaongelmien määrä on niin valtava, tulee toimienkin olla mittaluokaltaan tätä vastaavia. Pelkkien puheiden ja työryhmien sijaan vaaditaan konkreettisia toimenpiteitä, ja tässä on hallitukselle monta sellaista esimerkkiä vapaasti hyödynnettäväksi, Tynkkynen toteaa.
Tynkkynen vetoaa lakialoitteissaankin huolta herättäviin tilastoihin, jotka osoittavat velkaongelmien mittakaavan. Tällä hetkellä maksuhäiriömerkintä on jo lähes 400 000 kansalaisella ja ulosottovelallisena oli viime vuonna yli puoli miljoonaa suomalaista.

Ulosoton asiakkaana yli puoli miljonaa suomalaista – Tynkkynen: ”Nyt tarvitaan puheiden ja työryhmien sijaan konkreettisia toimia”

Kansanedustaja Jukka Mäkynen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koronapandemian aiheuttamista maksuhäiriömerkinnöistä. Mäkynen pyytää hallitusta selvittämään, että onko maksuhäiriömerkintöjä mahdollista keskeyttää koronakriisin ajaksi.
Jos henkilö on joutunut koronakriisin takia talousvaikeuksiin ja joutuu sen takia ottamaan lainan eikä pysty maksamaan sitä takaisin ja pystyy todistamaan, että lainanotto ja maksuvaikeudet johtuvat koronasta, hänet pitäisi Jukka Mäkysen mielestä vapauttaa tulevasta maksuhäiriömerkinnästä.
Mäkynen pyytää lisäksi hallitusta selvittämään, että onko mahdollista, että maksuhäiriömerkintä saadaan myöhemmin poistettua henkilön tiedoista, jos maksuhäiriömerkintä on suoraa seurausta koronakriisistä.
&#8211; Ympäri maailmaa riehuva koronapandemia on jo aiheuttanut satojen tuhansien suomalaisten työntekijöiden yt-neuvottelut ja lomautukset. Koronan vaikutukset Suomen talouteen ovat merkittäviä ja työttömyyden rajusti lisääntyessä moni suomalainen joutuu turvautumaan erilaisiin pikavippeihin ja muihin vastaaviin rahoitusjärjestelyihin, jotta oma ja perheen talous saadaan turvattua kriisin aikana.
Tukien maksussa viivästyksiä
Nyt on jo tiedossa, että työttömyysetuuksien ja toimeentulotukien maksamisessa tullaan näkemään suuria viivästyksiä, jolloin kansalaisella ei ole Mäkysen mukaan muuta mahdollisuutta, kuin turvautua erilaisiin pikavippeihin ja muihin vastaaviin lainajärjestelyihin.
&#8211; Kun maksukyvyn palautumisesta normaalitilaan ei ole kenelläkään yt-menettelyyn joutuneella henkilöllä ennakkoon tietoa, on selvää, että moni joutuu ottamaan lainaa pakkotilanteessa. Näin ollen mahdollisesta lainan takaisinmaksuvaikeuksista rankaiseminen on epäoikeudenmukaista tämänhetkinen yhteiskunnallinen tilanteemme huomioiden, Mäkynen toteaa.
Korona lisää velkaantumista
Mäkynen painottaa, että lainoja täytyy tietenkin lyhentää heti, kun se on taloudellisesti mahdollista. Jos muualta ei saa rahaa ruokaan ja muihin pakollisiin menoihin kuin lainarahalla, ei talousvaikeuksiin joutuneita ihmisiä saisi Mäkysen mielestä rangaista elämää vaikeuttavalla maksuhäiriömerkinnällä.
&#8211; Kun korona on saatu selätetyksi, Suomessa saattaa olla iso määrä velallisia, jotka ovat saaneet maksuhäiriömerkinnän korona epidemian takia. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa työn ja asunnon saamista ja leimaa ihmistä vuosikausiksi eteenpäin.
&#8211; Mikäli maksuhäiriömerkintää koskevalle lainsäädännölle ei voida tehdä mitään edes koronan aikana, niin meillä tulee olemaan iso joukko ihmisiä, joita rangaistaan maksuhäiriömerkinnällä siitä, että he ovat pakkotilanteessa joutuneet turvautumaan lainoihin, jotta he pystyvät turvaamaan itsensä ja perheidensä toimeentulon kriisin aikana, Mäkynen pelkää.

Mäkynen: Merkinnät maksuhäiriöistä  keskeytettävä koronan ajaksi

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa laati kirjallisen kysymyksen ylivelkaantumisesta. Hän tiedustelee hallitukselta millä keinoin se pyrkii hillitsemään ylivelkaantumista kriisin keskellä.
&#8211; Tein tämän kirjallisen kysymyksen, koska pidän erittäin tärkeänä, ettei ylivelkaantuminen lähtisi aivan käsistä koronan aiheuttaman talouden alamäen seurauksena, Ritva ”Kike” Elomaa kertoo.
&#8211; Mielestäni hallituksen pitäisi tässä vaikeassa tilanteessa puuttua perintätoimistojen ja ulosoton toimintaan, rajoittaa pikalainojen korkoja sekä niiden markkinointia. Myös velkojen vanhentumista tulisi miettiä uudemman kerran ja velkaneuvontaa pitäisi vahvistaa tuntuvasti.
Yksityishenkilöillä ennätysmäärä maksuhäiriömerkintöjä
Ylivelkaantuminen on ollut Suomessa mittava ongelma jo ennen koronan rantautumista. Vuoden 2019 aikana ulosoton perintätoimien kohteena oli peräti 562 144 henkilöä. Suomen Asiakastiedon mukaan vuonna 2019 yksityishenkilöille rekisteröitiin ennätysmäärä maksuhäiriömerkintöjä. Lukumäärä oli vajaa 1,9 miljoonaa. Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.
Velkaantuminen Suomessa on ollut jo pitkään kasvu-uralla ja on perusteltua olettaa, että koronaviruksen vaikutusten seurauksena velkaongelmat tulevat kasvamaan entisestään.
&#8211; On aivan päivän selvää, että kun iso joukko yrityksiä taistelee olemassaolostaan ja yt-neuvottelujen piirissä on tällä hetkellä jo yli 300 000 ihmistä ja määrä kasvaa päivä päivältä ei tämä voi olla heijastumatta velkaantumiseen, Elomaa sanoo vakavana.
Ylivelkaantumisen vaikutukset pitkäkestoisia
Hallitus pyrkii vähentämään koronasta aiheutuvia haittoja eri hallinnonaloilla ja kyseessä on suuri kokonaisuus. Onnistumalla terveyden ja talouden haittojen minimoimisessa, vaikutetaan myös velkaongelmiin, mutta niiden lisäksi tarvitaan kohdennettuja toimia.
&#8211; Ymmärrän, että kyseessä on laajamittainen kriisi, jonka keskellä yksityiskohtaisemmat asiat saattavat jäädä helposti taka-alalle. Siksi haluan erikseen korostaa ylivelkaantumisen vakavuutta ja ilmiön yhteyskunnallisia vaikutuksia. Kyseessä ei ole pieni asia ja sen puolesta puhuvat velkaantumiseen liittyvät tilastot. Lisäksi ylivelkaantumisen vaikutukset ovat monesti hyvin pitkäkestoisia. Tästä esimerkkinä 90-laman jälkipyykki, Elomaa toteaa.
&#8211; Tällä hetkellä esimerkiksi velkojen perinnässä vallitsee villin lännen säännöt ja ihmisiä laskutetaan aivan törkeästi jopa ilman perusteita ja pikavippifirmojen toimintaa ei ole saatu vieläkään kuriin. Näihin tulee puuttua kovalla kädellä nyt erityislaatuisen tilanteen takia. On tärkeää ennaltaehkäistä ylivelkaantumista kaikin keinoin ja auttaa ihmisiä hädässä.

Elomaa: Valtion on hillittävä ylivelkaantumista koronakriisin keskellä

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen rahapeliongelmaisten aseman parantamisesta.

Kansaedustaja Ari Koponen toteaa kysymyksessään, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahapelaamisen väestökyselyn mukaan jopa 13 prosenttia suomalaisista pelaa rahapelejä riskitasolla ja lähes viidenneksellä on lähipiirissään vähintään yksi henkilö, jolla on ollut rahapeliongelma. Kyse on siis merkittävästä asiasta.
&#8211; Olen tehnyt avustustyötä kansalaisten parissa pitkään, ja myös moni peliongelmainen on ollut minuun yhteyksissä avun saamiseksi. Tultuani valituksi kansanedustajaksi päätin, että minun on yritettävä edistää myös heidän ongelmiensa hoitamista, Koponen kertoo.
Rahapelihaittojen torjunta retuperällä
Rahapelaamisen ongelmat ovat nousseet mittavaksi puheenaiheeksi.
&#8211; Hallitusohjelman kannalta perusongelma on siitä, että hallitus puolustaa vahvasti Veikkauksen aseman turvaamista, mutta samaan aikaan rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen vähentäminen on jäänyt korulauseiden tasolle.
&#8211; Hallitus puhuu rahapelipoliittisesta ohjelmasta, mutta käytännön tasolla tällaista ei kuitenkaan ole, eikä hallitus esitä minkäänlaisia tosiasiallisia keinoja rahapelihaittojen torjumiseen, Koponen ihmettelee.
Viidennes tuotoista peliongelmaisilta
Koponen korostaa kirjallisessa kysymyksessään, että rahapeliongelmat tuovat mukanaan helposti myös lisääntyvää pikavippien käyttöä pelaamisen rahoittamiseen. Yli 20 prosenttia Veikkauksen tuotoista tulee ongelmallisesti pelaavilta, joista merkittävä osa rahoittaa pelaamistaan pikavipeillä ja kulutusluotoilta.
&#8211; Samaan aikaan hallitus haluaa turvata Veikkaus Oy:n toimintaedellytykset nykyisellään. Ollaan siis tilanteessa, jossa rahapeleihin liittyvät päätökset tehdään poliittisten toimijoiden ja edunsaajatahojen keskuudessa pelihaittojen asiantuntijoiden jäädessä marginaaliseen rooliin, Koponen toteaa.

Koponen: Hallitus puolustaa vahvasti Veikkauksen aseman turvaamista – “Rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen vähentäminen on jäänyt korulauseiden tasolle”

Yksimielisyyttä eduskunnassa? Kyllä, ainakin tällä kertaa. Kansanedustajat Jari Myllykoski (vas.), Lenita Toivakka (kok.), Arto Pirttilahti (kesk.), Kimmo Kivelä (ps.), Touko Aalto (vihr.), Maria Guzenina (sd.), Antero Laukkanen (kd.) ja Mats Löfström (r.) jättivät samansisältöisen lakialoitteensa pikavippien korkojen rajoittamiseksi. Pikavauhtia rakennetulla lakialoiteella on 136 kansanedustajan tuki.

Kuluttajansuojalain mukaan luoton todellinen vuosikorko saa alle 2 000 euron luotoissa olla enintään korkolain mukainen viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Korkokattoa on kuitenkin kierretty myöntämällä niin sanottuja luottolimiittejä, joiden korkeimmat vuosikorot ovat yli 400 prosenttia. Lisäksi kuluttajien maksutaakkaa kasvattavat viivästyskorot ja perintäkustannukset.
Lakialoitteessa esitetään, että kuluttajansuojalain mukaista korkokattoa tulee soveltaa aina, kun velallisen luottosuhteessa nostama todellinen luottosumma on alle 2 000 euroa. Uusi kirjaus estäisi korkokaton kiertämisen luottolimiittien avulla.
&#8211; Lakialoite keräsi ennätysajassa 136 allekirjoitusta. Tämä kertoo puoluerajat ylittävästä huolesta yleistyvistä maksuhäiriömerkinnöistä. Kesäkuun lopussa maksuhäiriöitä oli peräti 8,4 prosentilla Suomen aikuisväestöstä. Maksuhäiriömerkinnät vaikeuttavat esimerkiksi vuokra-asunnon ja verkkopankkitunnusten saamista ja aiheuttavat näin sosiaalista ahdinkoa.

Pikavipit

Maksuton luottokielto auttaa ehkäisemään identiteettivarkauksia – oppositioedustaja Sakari Puisto ehdotti asiaa, joka meni kuin menikin läpi eduskunnassa: “Hyvillä ehdotuksilla voi joskus vaikuttaa”

Hallitus tuhoaa kotimaisen maatalouden – “Tilat hukkuu jo nyt velkoihin”

Ulosoton asiakkaana yli puoli miljonaa suomalaista – Tynkkynen: ”Nyt tarvitaan puheiden ja työryhmien sijaan konkreettisia toimia”

Mäkynen: Merkinnät maksuhäiriöistä keskeytettävä koronan ajaksi

Elomaa: Valtion on hillittävä ylivelkaantumista koronakriisin keskellä

Koponen: Hallitus puolustaa vahvasti Veikkauksen aseman turvaamista – “Rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen vähentäminen on jäänyt korulauseiden tasolle”

Lakialoite pikavippien koroista jätetty – allekirjoittajia 136

Uusimmat

Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Viikon suosituimmat

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa – seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen