

LEHTIKUVA
Meri ja Elomaa: Hallituksen korjattava budjettiriihessä Kela-kyytien ongelmat
Kela esitti syksyllä 2017 tuloksetta sosiaali- ja terveysministeriölle korvausmenettelyn jatkamista vanhan mallin mukaisesti vähintään vuoden 2018 loppuun. Näin taksiliikenteessä tapahtuvia muutoksia olisi voitu paremmin arvioida Kelan korvaamien taksimatkoja käyttävien asiakkaiden näkökulmasta. Myös sekä uusia palveluntuottajia että autoilijoita olisi todennäköisesti saatu lisää mukaan.
– Ministeriö ei tukenut Kelan esitystä ja otti tietoisen riskin uudistuksen sujuvasta käyttöönotosta, toteavat kansanedustajat ja Kela-valtuutetut Leena Meri sekä Ritva ”Kike” Elomaa.
Lain tullessa voimaan jokaiseen maakuntaan valittiin tuolloin kilpailutuksella Kelan taksitilauksista vastaava palveluntarjoaja. Tämä on tuonut Kela-kyytien ympärille ongelmia erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ihmiset, joilla on oikeus Kela-kyytiin eivät ole syystä tai toisesta saaneet kyytiä tilattua.
Berner vieritti syyn Kelalle
Erityisiä ongelmia ovat aiheuttaneet autojen järjestelmien toimimattomuus sekä se, että autoilijat tekivät sopimuksia liian myöhään palveluntuottajien kanssa. Tästä on ollut seurauksena se, että autoja ei ole ollut riittävästi alueella käytössä.
– Julkisuudessa ministeri Anne Berner (kesk.) on vierittänyt syyn Kelalle. Hän totesi Ylen haastattelussa 26.7, että Kelan taksikyytien ongelmat heinäkuun alussa eivät johtuneet lupien vapauttamisesta vaan Kelan samanaikaisesta kilpailutuksesta. Kelan mukaan kilpailutus oli ainoa keino varmistaa Kela-taksiin oikeutetuille ihmisille yhdenvertainen pääsy terveyspalveluihin
Perussuomalaiset Meri ja Elomaa tähdentävät, että koska Kela varoitti ministeriötä uudistuksen liian nopeasta toteuttamisesta eikä ministeriö antanut Kelalle sen pyytämää lisäaikaa, on hallituksen nyt budjettiriihessä ratkaistava, miten se tukee Kelaa syntyneiden ongelmien ratkaisemisessa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho pitää taksiliikenteen vapauttamista kyseenalaisena: ”Erilaisilta lieveilmiöiltäkään tuskin vältytään”

Mäkelä: Keskusta ja Berner autoilijan kimpussa – ”Ikään kuin ei riittäisi, että autoilusta kerätään nyt vuosittain yli 8 miljardia veroja sekä maksuja”

Elomaa: Julkisten hankintojen kilpailuttamisen valuviat laittoivat Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen polvilleen

Elomaa vaatii Kelan sopimuskuljetuksiin yhdenvertaisuutta: ”Palvelut on turvattava”

Lehto: Miten varmistetaan vammaisten asiakkaiden taksimatkojen turvallisuus, jos kuljettajat eivät osaa suomen kieltä?
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.