Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Leena Meri haluaa laajaa keskustelua kansainvälisten pakolaissopimusten muuttamisesta siten, että ne vastaisivat nykyajan olosuhteita. Meri puhui aiheesta tänään Työmiehen tuumaustunnilla.
– Ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa, mutta kansainväliset ihmisoikeus- ja pakolaissopimukset ovat 65 vuotta vanhoja tuotoksia. Ne eivät enää toimi, eikä niitä noudateta. Nyt pitäisi keskustella siitä, mistä voidaan sopia toisin ja mistä on pakko joustaa, Meri totesi.
Meri muistutti presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puheesta. Siinä Niinistö totesi Eurooppaan suuntautuvan kansainvaelluksen olevan paljolti muuta kuin välitöntä hätää pakenevien muuttoliikettä – ja sisältävän turvapaikkaoikeusjärjestelmän väärinkäyttöä.
– Hän puhui tolkusta ja tästä päivästä. Sopimusoikeudessa on tilanteita, joissa joudutaan miettimään mitä tehdään sopimuksilla, joita kukaan ei voi noudattaa, Meri sanoi.
Meren mukaan lainsäädännön ja sopimuksen muutosvaatimukset eivät ole kummallista, sillä tällaiset vaatimukset lisääntyvät myös kansan parissa.
– Suojelutarve voidaan aina nostaa esiin, jos kehitysmaasta tulevan olosuhteita verrataan kehittyneeseen länsimaiseen demokratiaan. Pakolaissopimukset on tarkoitettu tuomaan väliaikaista suojaa, mutta miksi silti vaaditaan pysyviä kotouttamistoimia, Meri kyseenalaisti.
Väärinkäytökset kuriin
Kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten välillä on Meren mielestä pattitilanne. Toisaalta laki antaa mahdollisuuden esimerkiksi sotarikoksiin syyllistyneiden palauttamiseen, mutta käytännössä sopimusten katsotaan estävän sen.
– Tässä on hyvä reitti vakaviin rikoksiin syyllistyneille. Mennään pakoon ja saadaan turvapaikka, koska palauttaa ei voi, Meri totesi.
Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa on mahdollista kiristää kansainvälisistä sopimuksista huolimatta. Esimerkiksi vainoamisen perusteella suojaa saaneen matkustelu voidaan kyseenalaistaa.
– Jos turvapaikan saanut vierailee ja lomailee lähtömaassa, niin silloin oleskelulupa voidaan peruuttaa, Meri sanoi.
Piilottelu on rikos
Keskusrikospoliisi eli KRP ilmoitti toukokuussa, että vastaanottokeskuksista on kateissa 2 500 turvapaikanhakijaa. Lisäksi on virinnyt uusi ilmiö, jossa käännytyspäätöksen saaneita ihmisiä piilotellaan. Meri oikoi julkisuudessa olleita vääriä tietoja, joiden mukaan piilottelu ei muka olisi laitonta.
– Jos on käännytyspäätös, niin ulkomaalaislain perusteella kyse on ulkomaalaisrikkomuksesta. Rikoslain mukaan karkotuspäätöksen saaneen kotona piilottelu on rikos, Meri tähdensi.
Meri kertoi, että Pohjoismaiden Neuvosto keskustelee kesäkuun lopussa maahanmuuton yhtenäistämisestä Pohjoismaissa. Keskustelua johtaa perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola.
Meren mukaan tarkoituksena olisi löytää yhteiset käytännöt ja säädökset, ettei mikään Pohjoismaa olisi muuta houkuttelevampi turvapaikkaturismille.
Rahastaminen tukitaan
Keski-Suomessa sijaitseva Kyyjärven kunta ja jotkut muut kunnat ovat vaatineet, ettei vastaanottokeskuksia pitäisi lakkauttaa. Kuntien mukaan keskuksilla on ollut mukava piristysruiske kuntaan.
– Tarpeettomia vastaanottokeskuksia ei ole tarkoitus ylläpitää kunnan talouden pönkittämistä varten, Meri huomautti.
Osana ulkomaalaislakien muutosta eduskunnassa on käsittelyssä laki, joka poistaa täysin automaattisen oikeuden saada turvapaikkapuhutteluun oikeusavustajan aina valtion varoista.
– Maahanmuuttoviraston kuulemisessa tuli esille, että osa avustajista ei ole ammattitaitoisia ja he eivät puhu tapaamisessa mitään, mutta laskutus pyörii, Meri kertoi.
Meren mukaan lakimuutoksella on tarkoitus tukkia maahanmuuttoon liittyvää rahastusta. Sopimus- ja lakimuutoksille on selvä tarve.
– Maailman ongelmia ei ratkaista siirtelemällä ihmisiä Eurooppaan, sillä taloutemme ja kulttuurimme eivät kestä sitä, Meri muistutti.
MIKA RINNE