Migrin mukaan muutosta selittävät erityisesti taloustilanne, turvallisuusympäristön kiristyminen sekä hallitusohjelman maahanmuuttopoliittiset kiristykset.
Työperäinen maahanmuutto romahti
Työlupien määrä laski vuodessa 25 prosenttia. Ensimmäisiä työperusteisia hakemuksia jätettiin 11 324, ja myönteisiä päätöksiä tehtiin selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Migrin mukaan yritysten epävarmat näkymät ja korkea työttömyys ovat vähentäneet ulkomaisen työvoiman tarvetta.
Opiskelijoiden hakemukset kääntyivät laskuun
Kansainvälisten opiskelijoiden hakemusmäärät ovat kasvaneet vuodesta 2022 lähtien, mutta vuonna 2025 trendi taittui. Ensimmäisiä opiskelijalupia haettiin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Silti hakemuksia tuli edelleen poikkeuksellisen paljon, erityisesti Etelä-Aasiasta.
Turvapaikanhakijoita aiempaa vähemmän
Turvapaikkahakemusten määrä laski 15 prosenttia. Ensimmäisiä hakemuksia jätettiin 2 047 ja uusintahakemuksia 497. Eniten hakijoita tuli Afganistanista, Irakista, Somaliasta, Venäjältä ja Turkista.
Tilapäisen suojelun hakemukset ukrainalaisilta pysyivät lähes ennallaan.
Ainoa lupatyyppi, jossa nähtiin kasvua, olivat perhesidehakemukset. Niitä jätettiin ennätykselliset 23 831, ja suurin osa hakijoista oli opiskelijoiden ja työntekijöiden perheenjäseniä.
Kansalaisuuksia myönnettiin ennätysmäärä
Suomi sai viime vuonna 14 689 uutta kansalaista, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Kasvu johtuu aiempien vuosien ruuhkista ja edellisen hallituksen tekemistä lakimuutoksista, jotka lisäsivät hakemuksia vuosina 2023–2024.
Migrin mukaan vuosi 2026 tuo lisää muutoksia, kun EU:n uusi muuttoliike- ja turvapaikkapaketti tulee voimaan ja Suomi ottaa käyttöön kansalaisuuskokeen.
Perussuomalaisen valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan todellisuus ei ole aivan niin kaunis kuin mitä Migri maalailee, sillä Suomen kannalta haitallista maahanmuuttoa on edelleen aivan liikaa. Onneksi kuitenkin nykyinen hallitus jatkaa edellisen hallituksen aiheuttaman ongelmasuman purkamista.
