PS ARKISTO
Hallitus päätti taannoin puoliväliriihessä mittavista veronalennuksista, jotka kohdistuvat niin yksittäisiin palkansaajiin kuin elinkeinoelämään. Tehdyillä veroratkaisuilla hallitus tavoittelee Suomelle nopeampaa talouskasvua. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan vain kestävä ja nykyistä nopeampi talouskasvu voi pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.
– Veronkevennykset ovat tervetullut ratkaisu. Työlle ja yrittämiselle on annettava tilaa, jos haluamme lisää työtä, investointeja ja verotuloja Suomeen, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom.
Hallitus keventää hallituskauden aikana ansiotuloverotusta kautta linjan. Veronalennuksista valtiontaloudelle suurimmat kustannukset syntyvät etenkin pieni- ja keskituloisille tehtävistä kevennyksistä, minkä lisäksi myös työssäkäyvien yksinhuoltajien sekä lapsiperheiden verotus kevenee. Yhdessä jo toteutuneiden palkkaratkaisujen kanssa palkansaajien ostovoima kasvaa Bergbomin mukaan tulevina vuosina merkittävästi.
– Hallitus päätti korottaa tänä vuonna voimaan tulleen ansiotulovähennyksen lapsikorotuksen ensi vuodeksi yli kaksinkertaiseksi. Summa nousee yhden lapsen osalta 50 eurosta sataan euroon ja yksinhuoltajilla tuplat tuosta. Lapsimäärää ei vähennyksessä ole rajattu, eli vähennystä kertyy työssäkäyvälle vanhemmalle jokaisesta lapsesta erikseen.
– Päätös lisää lapsiperheiden ostovoimaa ja luo varmuutta tulevaan. Monelle lapsiperheelle tämä on positiivinen muutos, joka parhaimmillaan kiihdyttää sisämarkkinoita ja luo työtä ja kasvua myös palvelualoille, Bergbom iloitsee.
Bergbom painottaa, että nyt on elinkeinoelämän aika näyttää esimerkkiä ja investoida Suomeen. Kansanedustajan mukaan yhteisöveron alennusta on etenkin elinkeinoelämä julkisuudessa toivonut sillä perusteella, että se lisäisi talouskasvua.
– Vetoan nyt laajasti koko elinkeinoelämään ja pyydän nöyrästi rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka loisivat talouskasvua. Vaikka maailmantalous on epävarma, juuri nyt tarvitaan lisää rohkeutta. Ilman yritysten riskinottoa uudistukset jäävät vajaiksi. Päättäjät voivat parhaimmillaankin vain luoda puitteita talouskasvulle, ja nyt niitä on hallituksen toimesta tehty roppakaupalla ja tehdään yhä edelleen.
– Suuryritysten päätökset vaikuttavat myös laajasti suomalaiseen pk-sektoriin. Konkurssiaallon keskelle tarvitaan nyt uskoa tulevaan. Kyse on maamme tulevaisuudesta hyvinvointiyhteiskuntana, toteaa Miko Bergbom.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus on päättänyt alentaa ansiotuloverotusta, mikä piristää matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntää. Matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kotimainen kysyntä on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa. Ostovoimaa tukevat palkankorotukset ja korkojen aleneminen luovat uskoa siihen, että palvelujen kysyntä piristyy.
Hallitus on päättänyt 100 miljoonan euron lisäleikkauksesta kehitysapuun vaalikauden loppuun mennessä.
Hallitus on päättänyt laskea yhteisöveron 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra vahvisti hallituksen kasvuriihen tiedotustilaisuudessa.
Talousasiantuntija Juhani Huopainen (ps.) avaa verotuksen merkitystä talouskasvun käynnistämisessä.
Torstain kyselytunti tarjosi hallitukselle ja varsinkin sen valtiovarainministerille, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralle, mainion tilaisuuden ottaa esiin koko ajan paraneva taloustilanne ja sitä tukeva hallituksen veropolitiikka. Varsinkin demarikysyjät yrittivät maalata kovin ankeaa kuvaa.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
