PS ARKISTO
Hallitus päätti taannoin puoliväliriihessä mittavista veronalennuksista, jotka kohdistuvat niin yksittäisiin palkansaajiin kuin elinkeinoelämään. Tehdyillä veroratkaisuilla hallitus tavoittelee Suomelle nopeampaa talouskasvua. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan vain kestävä ja nykyistä nopeampi talouskasvu voi pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.
– Veronkevennykset ovat tervetullut ratkaisu. Työlle ja yrittämiselle on annettava tilaa, jos haluamme lisää työtä, investointeja ja verotuloja Suomeen, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom.
Hallitus keventää hallituskauden aikana ansiotuloverotusta kautta linjan. Veronalennuksista valtiontaloudelle suurimmat kustannukset syntyvät etenkin pieni- ja keskituloisille tehtävistä kevennyksistä, minkä lisäksi myös työssäkäyvien yksinhuoltajien sekä lapsiperheiden verotus kevenee. Yhdessä jo toteutuneiden palkkaratkaisujen kanssa palkansaajien ostovoima kasvaa Bergbomin mukaan tulevina vuosina merkittävästi.
– Hallitus päätti korottaa tänä vuonna voimaan tulleen ansiotulovähennyksen lapsikorotuksen ensi vuodeksi yli kaksinkertaiseksi. Summa nousee yhden lapsen osalta 50 eurosta sataan euroon ja yksinhuoltajilla tuplat tuosta. Lapsimäärää ei vähennyksessä ole rajattu, eli vähennystä kertyy työssäkäyvälle vanhemmalle jokaisesta lapsesta erikseen.
– Päätös lisää lapsiperheiden ostovoimaa ja luo varmuutta tulevaan. Monelle lapsiperheelle tämä on positiivinen muutos, joka parhaimmillaan kiihdyttää sisämarkkinoita ja luo työtä ja kasvua myös palvelualoille, Bergbom iloitsee.
Bergbom painottaa, että nyt on elinkeinoelämän aika näyttää esimerkkiä ja investoida Suomeen. Kansanedustajan mukaan yhteisöveron alennusta on etenkin elinkeinoelämä julkisuudessa toivonut sillä perusteella, että se lisäisi talouskasvua.
– Vetoan nyt laajasti koko elinkeinoelämään ja pyydän nöyrästi rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka loisivat talouskasvua. Vaikka maailmantalous on epävarma, juuri nyt tarvitaan lisää rohkeutta. Ilman yritysten riskinottoa uudistukset jäävät vajaiksi. Päättäjät voivat parhaimmillaankin vain luoda puitteita talouskasvulle, ja nyt niitä on hallituksen toimesta tehty roppakaupalla ja tehdään yhä edelleen.
– Suuryritysten päätökset vaikuttavat myös laajasti suomalaiseen pk-sektoriin. Konkurssiaallon keskelle tarvitaan nyt uskoa tulevaan. Kyse on maamme tulevaisuudesta hyvinvointiyhteiskuntana, toteaa Miko Bergbom.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus on päättänyt alentaa ansiotuloverotusta, mikä piristää matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntää. Matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kotimainen kysyntä on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa. Ostovoimaa tukevat palkankorotukset ja korkojen aleneminen luovat uskoa siihen, että palvelujen kysyntä piristyy.
Hallitus on päättänyt 100 miljoonan euron lisäleikkauksesta kehitysapuun vaalikauden loppuun mennessä.
Hallitus on päättänyt laskea yhteisöveron 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra vahvisti hallituksen kasvuriihen tiedotustilaisuudessa.
Talousasiantuntija Juhani Huopainen (ps.) avaa verotuksen merkitystä talouskasvun käynnistämisessä.
Torstain kyselytunti tarjosi hallitukselle ja varsinkin sen valtiovarainministerille, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralle, mainion tilaisuuden ottaa esiin koko ajan paraneva taloustilanne ja sitä tukeva hallituksen veropolitiikka. Varsinkin demarikysyjät yrittivät maalata kovin ankeaa kuvaa.
Viikon suosituimmat
Ruotsi on yhteiskunnallinen laboratiorio, joka kertoo millaista Suomessa on parinkymmenen vuoden kuluttua. Kannustimet kotoutumiseen puuttuvat, kun valtio toteuttaa kotoutumisen tulijan puolesta. Jussi Halla-aho kehottaa kaikkia pohtimaan asioita maahanmuuttajan näkökulmasta. Suomi on kaukomailla todellisessa puutteessa elävän näkökulmasta uskomaton onnela.
Länsimaat ovat jo kerran lähimenneisyydessä menneet ansaan eikä sen soisi tapahtuvan toiste. Jos Kiinan mahdollisiin imperialistisiin toimiin jouduttaisiin reagoimaan pakotteilla, se tietäisi länsimaille katastrofia, pohtii Jussi Halla-aho laajassa haastattelussaan Kuuntelija-podcastissa. Afrikka ei sitten ole enää mahdollinen uhka, vaan väestökehityksen epätasapaino ja siitä johtuva muuttopaine on pakko ottaa todesta jo nyt.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.
Puolustusministeriön pääsisäänkäynti on suljettu useiksi viikoiksi sen jälkeen, kun Palestiina-aktivistit töhrivät rakennuksen punaisella maalilla. Julkisivun rakennevaurioiden vuoksi entisöinti maksaa veronmaksajille kymmeniä tuhansia euroja ja kestää vähintään koko heinäkuun ajan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei säästele sanojaan kritisoidessaan tuhotyön tekijöitä ja sen tukijoukkoja.
Yleisradion Pride-myötäily näyttäytyy ongelmallisena, koska Yle on julkinen organisaatio, jonka toiminnan kulujen maksamiseen osallistuvat myös ne kansalaiset, jotka eivät koe omakseen Pride-liikkeen poliittisia hankkeita esimerkiksi alaikäisten hormonihoidoista tai ”kolmannesta sukupuolesta”.
Professori Gad Saad analysoi Bulletin-julkaisulle antamassaan haastattelussa pian julkaistavan kirjansa "Suicidal Empathy" aiheita sekä yhteiskunnan irrationaalisia eli loogisen ajattelun vastaisia uskomuksia niin sanottujen ”loisideoiden” kautta. Hän kritisoi voimakkaasti woke-ideologiaa, Greta Thunbergin asemaa länsimaisessa yhteiskunnassa sekä vasemmistolaisten ja islamistien liittoutumista.
Sama kansainvälinen aktivistiryhmä Palestine Action, joka sotki Suomen puolustusministeriön pääsisäänkäynnin Helsingissä vaaleanpunaisella maalilla kesäkuun alussa, listattiin terroristijärjestöksi Iso-Britanniassa.
