Suomeen on suunnitteilla kolmesta viiteen uutta jäänmurtajaa korvaamaan nykyiset, elinkaarensa loppua lähestyvät alukset.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo MTV:n Uutisextrassa että Suomessa on riittävästi kapasiteettia uudistaa oma jäänmurtolaivastonsa samalla, kun telakat rakentavat Yhdysvalloille tilatut neljä alusta.
Suomen kahdeksasta jäänmurtajasta vanhimmat viisi on rakennettu 1950-, 1970- ja 1980-luvuilla. Vanhin murtaja on 70-vuotias Voima.
Laivaston uudistaminen on ajankohtaista, sillä osa aluksista on tullut elinkaarensa päähän.
– Meillä on aivan keskeistä, että jäänmurtajamme ja talvimerenkulku toimivat. 97 prosenttia kaikesta kaupasta kulkee meriteitse, eli puhumme kriittisestä infrasta. Varmistamme koko ajan, etteivät Yhdysvaltain tilaukset vaaranna omaa huoltovarmuuttamme.
Ensimmäinen uusi murtaja jo tilauksessa
Ensimmäinen jäänmurtaja, B+ -luokan Aino on jo tilauksessa ja parhaillaan kilpailutuksessa. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2026 ja aluksen on määrä valmistua vuonna 2028.
Väyläviraston mukaan tulevaisuuden jäätalvet merellä tulevat olemaan edelleen haastavia, jopa haastavampia kuin nykyisin, kun tuuli painaa jäämassoja kasaan ja jääkentän olosuhteet vaihtelevat. B+ -jäänmurtaja voisi toimia Perämerellä alkutalven ja siirtyä sen jälkeen avustamaan Etelä-Suomen satamiin suuntaavia kauppa-aluksia.
Jäänmurtajainvestointi voidaan sisällyttää Naton puolustusmenoihin
Ranteen mukaan yhden aluksen hinta liikkuu sadoissa miljoonissa, joten aiotun jäänmurtajahankinnan arvo on yli miljardi euroa. Hän sanoo myös, että investointi voidaan laskea osaksi Natossa sovittua puolentoista prosentin korotusta puolustusmenoihin.
– Nyt kun on näitä EU-rahojakin haettu, niin nimenomaan Aino jäänmurtaja sai sieltä 42 miljoonaa euroa. Kun puhutaan kriittisistä ja tärkeistä liikenneinvestoinneista, niin silloin on saatavissa EU-rahaa. Näkemykseni ja asiantuntijoiden näkemysten mukaan ne voidaan sisällyttää Nato-rahoihin, hän selventää Uutisexrassa.
Länsiradan taloudelliset riskit minimoitava
Ranne painottaa, että Länsiradan eli aiemmin Turun tunnin junana tunnetun hankkeen taloudelliset selvitykset on tehtävä huolellisesti.
– Kun puhutaan valtavan isosta hankkeesta ja vastaavan suuruisia Suomessa ei ole juuri ollut, niin on aivan kriittistä, että selvitetään ne taloudelliset riskit perusteellisesti, hän sanoo ja jatkaa:
– Länsiradan kohdalla olemme tehneet virkavastuulla hyvin perusteellista työtä.
– Tämän kanssa ei voi mennä niin kuin Vantaan ratikalla tai jollain muulla isommalla hankkeella, että “oho”, että näitä ei selvitettykään, hän sanoo.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu Länsiradan ensimmäiseen vaiheeseen, 1,3 miljardin suuruiseen hankkeeseen.
Länsirataa suunnittelee hankeyhtiö Länsirata Oy. Junan reitti kulkisi Helsingistä Espoon, Veikkolan, Vihdin, Lohjan ja Salon kautta Turkuun. Länsirata avaa matkustajajunaliikenteen myös Vihtiin ja Lohjalle.