

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Mira Nieminen mielenterveyden haasteista: ”Yhteisömme hyvinvoinnin perusta on hyvä mielenterveys”
Kansanedustaja, eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja Mira Nieminen puhui kuntoutusverkoston tämän kauden ensimmäisessä seminaarissa Mielenterveysviikolla kasvaneista mielenterveyden haasteista, joihin Suomen yhteiskuntana on pystyttävä vastaamaan niin yksilöiden kuin yhteiskunnan kokonaisedunkin kannalta.
Mielenterveyden haasteet puhuttavat yhteiskunnallisesti myös eduskunnassa, koska ne sekä aiheuttavat moninaisia ongelmia yksilöille itselleen että vaikuttavat myös ympäristöön hyvin eri tavoin. Mielenterveyden kustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen pitää tärkeänä, että Suomessa tunnistetaan mahdollisuudet auttaa ajoissa ja ennaltaehkäisevästi, tarjotaan oikeanlaatuisia palveluja oikeaan aikaan, kehitetään palveluprosesseja sekä huolehditaan riittävistä resursseista.
– Mieleneheys on kokonaisuus, johon kannattaa panostaa, sillä se kantaa yksilöä yhteiskunnassa ja auttaa kiinnittymään osaksi sitä. Mielenterveysviikolla puhutaan tunteista, joiden tunnistaminen on kaiken lähtökohta. Tunteiden ymmärtämisen ja niiden havainnoinnin kautta pääsemme kiinni myös itse mielenterveyden ongelmiin. Avun hakeminen voi helpottua tunteiden tunnistamisen kautta, jossa kuntouttamisen mahdollisuudet ja tarjonta ovat tärkeässä roolissa, Nieminen kertoi.
Lasten ja nuorten jaksamisesta huolehdittava
Niemisen mielestä on kiinnitettävä vakavasti huomiota siihen, että yhä nuoremmilla on kokemuksia heikentyneestä mielenterveydestä. Vaikka mielenterveyteen liittyviä ongelmia ilmenee huolestuttavan paljon työikäisillä ja yhä enenevässä määrin myös ikääntyneessä väestössä tämän ryhmän kasvaessa, on meidän lisäksi huolehdittava lasten ja nuorten jaksamisesta jo tulevaisuuttakin ajatellen.
– Samalla, kun tietoisuus mielenterveyteen liittyvistä asioista lisääntyy, on meidän pyrittävä lisäämään asian ymmärtämistä. Mielenterveyden kokonaisuuteen liittyvä monimutkaisuus, epätarkkuus ja yksilöiden hyvin erilaiset kokemukset eivät tee haasteista eivätkä ongelmien ratkaisemisesta helppoa, eikä niihin voidakaan osoittaa yhtä ainoaa menetelmää ratkaisuksi. Tarvitaan laajaa ja tavoitteellista toimintaa, kattavasti tietoa ja asian aktiivista esillä pitämistä sekä eteenpäinviemistä.
– Mielenterveys ja sen haasteet näyttäytyvät meillä Suomessa helposti yksilön sairautena ja yksilön hoidon ja kuntoutuksen tarpeena. Hyvä mielenterveys on kuitenkin vahvasti kytköksissä yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintaan ja rakenteisiin, sillä myönteisessä, inklusiivisessa yhteiskunnassa jokaisella on mahdollisuus kukoistaa ja saada tarvitsemaansa tukea. Yhteisömme hyvinvoinnin perusta onkin hyvä mielenterveys, Nieminen sanoi.
Autetaan toinen toisiamme
Nieminen kiinnittäisi huomiota siihen, että kaikki mukaan ottava yhteisö ei leimaa jäseniään kielteisesti minkään ominaisuuden, kuten vaikkapa vamman tai sairauden, perusteella vaan mahdollistaa jokaiselle omannäköisensä elämän. Joskus stigmatisaatioon liittyviä ilmiöitä on kuitenkin vaikea tunnistaa, sillä niillä on taipumusta piiloutua yhteiskunnan rakenteisiin.
– Kuntouttaminen on osa eheytymisen prosessia. On yhteisön menestyksen kannalta merkittävää, että huolehdimme eri ikäisten ja monien erilaisten ryhmien mahdollisuuksista kuntoutua. Elämän mielekkyys ja hyvä elämä on tavoiteltava tila, josta kaikki hyötyvät. Tässä meidän pitää auttaa toinen toisiamme, Nieminen totesi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- mielenterveyden kustannukset mielenterveyden ongelmat kuntoutus mielenterveys Mira Nieminen Lapset ja nuoret
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Myös henkiseen kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota – henkinen kriisinsietokyky ei välttämättä ole samalla tasolla aineellisten varojen kanssa

Teemu Keskisarjan kolumni: Viina ja mielenterveys sekä luetun ja kuullun ymmärtäminen

Garedew: Lyhytnäköinen vihervasemmisto pyrkii välikysymyksellään mustamaalaamaan välttämättömät uudistukset

Oikeusministeri Leena Meri: Nöyryytysväkivalta huolestuttaa ja pelottaa nuorisoa – ”Hallitukselta on tulossa toimia nuorten turvaamiseksi”

Huhtasaarelta ehdotus psykoterapiajonojen purkamiseksi: Lyhytterapiaa tulisi hyödyntää tehokkaammin

Huomenna suruliputus kouluampumisen johdosta: ”Tätä ei koskaan pitäisi tapahtua”
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.