Se tiedetään, että Tanskassa on 170 moskeijaa. Århusin yliopisto on tutkinut asian. Muslimien määrä onkin sitten jo arvoitus, sitä ei aikuisen oikeasti tiedä kukaan. Usein käytetty arvio on Berlingsken (maksumuuri) mukaan noin 700 000 henkilöä.
Tanskan väkiluku on 5,7 miljoonaa, joten tuon yleisimmän arvion mukaan yli 10 prosenttia maan kansalaisista olisi uskonnoltaan muslimeja. Vieläkin huimempia lukuja on nähty, villeimpien ennustajien mukaan jopa 20 prosenttia Tanskan väestöstä olisi muslimeita vuonna 2020.
Tanskassa pidetään parlamenttivaalit 5. kesäkuuta, heti kohta EU-vaalien jälkeen. Vaalien alla muslimiväestön osuus koko Tanskan populaatiosta on jälleen noussut yhdeksi vaaliteemaksi. Tilanne ennen vaaleja on hieman saman kaltainen kuin keväällä Suomessa, sosialidemokraatit pyrkivät oppositiosta vallan kahvaan.
Muista Pohjoismaista Tanska kuitenkin poikkeaa siinä, että maahanmuuttokriittisyys ei ole pelkästään hallitusta tukevan kansallismielisen Tanskan kansanpuolueen monopoli. Pääministeripuolue Venstre on ollut tiukasti samalla asialla. Kuten omalla tavallaan myös opposition sosialidemokraatit.
Nyt vaalien alla oman lusikkansa uskontosoppaan on iskenyt Kööpenhaminan yliopiston lehtori ja uskontososiologi Brian Arly Jacobsen. Hän löi koko kansan ällikällä julistamalla, että Tanskassa oli tammikuussa 2019 noin 320 000 muslimia. Jacobsenin havainnossa keskeisintä on se, että muslimi ei ole sama asia kuin maahanmuuttaja, turvapaikanhakija tai paperiton henkilö.
Sitten hiukan epävarmuustekijöitä. Lapsien vanhusten, työttömien ja eläkeläisten määrä tiedetään tarkasti. Sen sijaan kansalaisia ei saa tilastoida sen paremmin uskonnon tai vaikkapa seksuaalisen suuntautumisenkaan perusteella. Siksi kaikki luvut muslimienkin määrästä ovat arvioita.
Jacobsenin lähestymistapa on toisaalta mielenkiintoinen sen takia, että se antaa mahdollisuuden tarkastella uskonnollisuuden säilymistä maahanmuuttajien keskuudessa. Jacobsen on muokannut maahanmuuttajista 85 eri ryhmää ja osin kansainvälisten tutkimusten perusteella hän tarkastelee eri väestöryhmien uskonnollisuutta. Niinpä esimerkiksi 500 afgaanitaustan omaavasta tanskalaisesta 450 henkilöä on tämän perusteella muslimeita. Se on siis eräs tilastollinen mahdollisuus.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
Lue lisää
