LEHTIKUVA
Moni suomalainen suhtautuu sähköautoihin edelleen torjuvasti. Uuden kyselytutkimuksen mukaan asenteet jakautuvat jyrkästi iän, tulojen ja asuinalueen mukaan. Tulokset selviävät Polestarin ja Bilendin teettämässä tutkimuksessa, josta raportoi Iltalehti.
Sangen moni suomalainen kokee sähköautot edelleen rikkaiden etuoikeutena. Myytit istuvat edelleen tiukassa, sillä Polestarin ja Bilendin tutkimus osoittaa, että sähköautoiluun liittyvät ennakkoluulot ja myytit ovat edelleen erittäin vahvoja kuluttajien keskuudessa.
Kansalaisista vain 17 prosenttia uskoo ajavansa sähköautolla viiden vuoden kuluttua, selostaa Iltalehti selvityksen tuloksia. Peräti 26 prosenttia sanoo, ettei aio ajaa sähköautolla koskaan. Kriittisten osuus on kasvanut, sillä vielä vuonna 2024 saman vastauksen antoi 22 prosenttia vastaajista.
Sähköautoihin suhtaudutaan myönteisimmin Etelä-Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomessa suhtautuminen on selvästi kriittisempää. Nuoremmissa ikäluokissa asenteet ovat huomattavasti myönteisempiä, ja kiinnostus sähköautoiluun kasvaa selvästi iän laskiessa.
Talouden tulot näkyvät asenteissa selvästi. Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavista kotitalouksista 37 prosenttia suunnittelee ajavansa sähköautolla viiden vuoden päästä. Toisaalta alle 20 000 euroa vuodessa tienaavissa kotitalouksissa vastaava osuus on vain 5 prosenttia.
Tuloluokkien välillä suhtautuminen muuttuu lähes suoraviivaisesti eli mitä suuremmat tulot, sitä myönteisempi asenne sähköautoilua kohtaan.
SU0MEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Saarivaltakunnan sähköautojen ja ladattavien hybridien omistajat joutuvat tulevaisuudessa maksamaan ajoneuvoveroa ajettujen kilometrien perusteella. Britannian hallitus perustelee uudistusta verotulojen turvaamisella, koska polttoaineveron tuotto vähenee sähköautojen yleistyessä. Uusi järjestelmä on parhaillaan lausuntokierroksella ja sen on määrä tulla voimaan keväällä 2028.
EU-komissio on nostanut Sodankylään suunnitellun Sakatin kaivoshankkeen Euroopan strategisten kaivoshankkeiden listalle. Hanke on kiistanalainen, sillä raaka-aine-esiintymä sijaitsee Natura 2000 -alueella Viiankiaavalla. Elinkeinoministeri Wille Rydman sanoo, että toteutuessaan hanke toteutettaisiin luontoarvoja suojellen, mutta samalla niin, että rikasta esiintymää voidaan hyödyntää.
Sähköautojen kauppa tökkii koko Euroopassa. Syitä on monia tukiaisten loppumisesta yleiseen taloudelliseen alakuloon. Suurin hypetys ympäristöajattelustakin on muisto vain. Ruotsissa pelkästään yhdeltä sivustolta löytyy lähes tuhat käyttämätöntä, pari vuotta vanhaa sähköautoa. Niitä myydään jopa 170 000 kruunun alennuksella, todennäköisesti myös maan rajojen ulkopuolelle.
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Eri energiamuotoja käyttövoimana hyödyntävien autojen kuljettajien ajokäytöksen ja vakuutuskorvausten perusteella sähköautot nousevat onnettomuustilastojen kärkeen ja sähköautojen korjaaminen on polttomoottoriautoon verrattuna kalliimpaa. Asia selviää tutkimuksesta, joka on julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa.
Viikon suosituimmat
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Haaparannan ja Tornion rajalla metsä näyttää samanlaiselta molemmin puolin valtioiden rajaa. Sama maasto, samat puut, sama ilmasto. Silti Suomen ja Ruotsin YK:lle toimittamat ilmastoraportit kertovat täysin erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon hiiltä maaperä sitoo. Suomessa on painetta muuttaa laskentamallia, arvelee Aftonbladet.
Tanskan hallitus on päättänyt kiristää lainsäädäntöään siten, että vakavista rikoksista vähintään vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut ulkomaalaiset määrätään automaattisesti karkotettaviksi riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat asuneet maassa.
Molemmat perussuomalaisten helsinkiläiset ministerit Wille Rydman ja Mari Rantanen ovat ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa.
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
Lue lisää
Lue lisää
