Norjan, Tanskan ja Ruotsin kotouttamistoimet selvitetty: Turvapaikan saaneet työllistyvät kehnosti ja palkka harvoin riittää elämiseen

Vankoista kotouttamistoimista huolimatta turvapaikan saaneiden työllisyys on surkealla tolalla ainakin Ruotsissa ja Tanskassa sekä Norjassa. Kymmenen vuotta maassa oleskeltuaan miehistä töissä on runsaat puolet, naisista vieläkin harvempi. Mahdolliset ansiot jäävät nekin selvästi jälkeen muusta väestöstä. Tiedot selviävät työmarkkinatutkimukseen erikoistuneen IFAU:n raportista.

Selvityksen mukaan turvapaikanhakijoiden työllistyminen vie kolmessa Pohjoismaassa runsaasti aikaa, erilaisista kotouttamisstrategioista huolimatta. IFAU:n (Institutet för arbetsmarknads- och utbildningspolitisk värdering) raportin mukaan 10 vuoden maassa oleskelun jälkeen miehistä on työllistynyt 55–65 prosenttia ja naisista 45–55 prosenttia.

Yhteiskunta maksaa

Huonoin tilanne oli Tanskassa, josta esimerkkinä käynee Odensen Vollsmosen alue, jossa 77 prosenttia asukkaista on taustaltaan Euroopan ulkopuolelta. Kokonaista 95 prosenttia alueen työikäisistä on työttöminä eli he käytännössä elävät tuilla.

Monilla työllisiksi luokitelluilla palkkatulot olivat alhaiset. Miehistä vain 35–40 prosenttia ja naisista 15–20 prosenttia ylsi kaikkien 20–64-vuotiaiden palkansaajien mediaanituloihin.

IFAU:n raportti perustuu Ruotsin Tilastokeskuksen sekä Norjan ja Tanskan vastaavien valtion laitosten tilastotietoon.

Koulutus työllistymisen perusta

Perus- tai lukiotason säännölliseen koulutukseen osallistuneilla on useammin työpaikka ja siten ansiotuloja jo kuuden vuoden kuluttua kotouttamisen alkamisesta.

Yhteys säännöllisen koulutuksen, työllistymisen ja sitä kautta tulojen välillä on selkeä ja positiivinen.

– Koulutus ei ole oikotie työhön, päinvastoin. Koulutus vie opiskelijan resursseja ja työn saaminen voi kestää kauemmin, sillä opiskelevat etsivät ehkä muita vähemmin töitä. Vertailumme kuitenkin osoittaa, että koulutus voi tarjota vakaamman perustan työllistymiselle pidemmällä aikavälillä, sanoo IFAU:n raportin tuottanut Linus Liljeberg järjestön tiedotteessa.

Kielitaito välttämättömyys

Turvapaikan saaneiden työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan monentyyppisiä toimenpiteitä. Ratkaiseva tekijä on kielitaito. Jos se jää uupumaan ihmisten jumiutuessa maahanmuuttajien lähiöihin positiiviset tuloksetkin jäävät tulematta.

– Kielitaidon puute on rajoite monissa ammateissa. Pitkä kotoutumisaika ei välttämättä johdu huonosti suunnitellusta työmarkkinapolitiikasta vaan siitä, että väkeä saapuu maahan yhtä aikaa ja paljon, Liljeberg toteaa politiikkaan erikoistuneen Altinget-julkaisun haastattelussa.

Liljebergin mukaan ainakin Ruotsissa on ollut käytössä runsaasti myös tukityöllistämiseen liittyviä toimenpiteitä, mutta nekään eivät välttämättä ole tuottaneet toivottua tulosta 15 viime vuoden aikana. Se tosin voi hänen mukaansa johtua myös työnantajista.