Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Miesvihamielisillä ja naisvihamielisillä nettiyhteisöillä on samoja piirteitä

Tynkkyseltä muistutus EU-komissiolle: Sijoittajat eivät laita rahojaan komission rulettiin, jos vapaat markkinat ja tuotot ovat muualla

Perussuomalaiset nostaa kotimaisen ruoan etusijalle – Elomaa: Suomi ei voi nojata muiden apuun kriisiaikoina

Strandman vaatii opettajankoulutuksen remonttia: ”Opettajat uupuvat jo ennen työuran alkua”

Tutkimus: Nuoret luottavat vahvasti Puolustusvoimiin

Vigelius Unkarin vaalituloksesta: ’’Epäterveet siteet Venäjään on katkottava’’

Bergbom tyrmää vasemmistoliiton veronkiristyslinjan: ”Viimeinen sammuttaa valot, jos vasemmistoliitto pääsee toteuttamaan tätä politiikkaa”

Kangas: Kotimainen ruoantuotanto turvattava – ”Jos Itämeri menee kiinni, tulee nälänhätä”

Elomaa ja Peltokangas vaativat sodissa kaatuneiden muistotaulujen palauttamista julkisille paikoille

Itäisessä Suomessa urakoidaan yli 500 miljoonalla eurolla – ministeri Ranne: ”Nyt käynnistyy vt15-urakka ja lisää on tulossa”

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

turvapaikanhakiijat

Perussuomalaisten vaalilupaukset alkavat tulla lihaksi, kun hallitusohjelman kirjauksia pannaan toden teolla toimeen. Maahanmuutto otetaan kunnolla hanskaan maan sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Samalla pannaan vauhtia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden poistamiseen maasta.

Lausuntokierrokselle lähteneessä sisäministeriön <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/ulkomaalaislain-oleskelulupasaannosten-uudistus-lausuntokierrokselle">lakiesityksessä</a> on tavoitteena estää turvapaikanhakijoiden siirtyminen työperäisen oleskeluluvan hakijaksi turvapaikkaprosessin ollessa kesken tai henkilön ollessa vielä maassa turvapaikkamenettelyn jälkeen. Myös opiskelijoiden oleskeluluvat sisällytettäisiin ehdotuksessa kaistanvaihdon kiellon piiriin.
Lakiesityksen mukaisesti turvapaikanhaun aikana tai sen jälkeen Suomessa jätetyt oleskelulupahakemukset jätettäisiin jatkossa käsittelemättä. Muutos ei koskisi tilapäisen suojelun saajia eli Venäjän hyökkäyssotaa pakenevia ukrainalaisia.
Uudistus tukee hallitusohjelman tavoitetta tehostaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden nopeaa maasta poistumista. Lausuntokierros päättyy jo 20.2.2024.
Biometriset tiedot jakoon
Oleskeluluvan hakijan velvollisuus oman henkilöllisyytensä todentamisessa kasvaa. Jos oleskelulupa voidaan myöntää matkustusasiakirjan puuttumisesta huolimatta, olisi pysyvän oleskeluluvan edellytyksenä jatkossa se, että hakija on joko hankkinut matkustusasiakirjan tai todistettavasti pyrkinyt sellaisen hankkimaan.
Turvapaikanhakijan olisi lisäksi esitettävä muuta luotettavaa selvitystä henkilöllisyydestään.
Uudistuksen yhteydessä mahdollistettaisiin myös poliisin rekisteriin ulkomaalaislain nojalla tallennettujen sormenjälki- ja kasvokuvatietojen luovuttaminen Schengenin tietojärjestelmään tallennettaviin palauttamis- ja maahantulokieltokuulutuksiin.
Maahantulokieltokuulutusten avulla viranomaiset voivat estää maahantulokieltoon määrätyn henkilön paluun Schengen-alueelle.

Ulkomaalaislakia uudistetaan hallitusohjelman hengessä: Turvapaikanhakuun tiukennuksia ja biometriatiedot jakoon

Vankoista kotouttamistoimista huolimatta turvapaikan saaneiden työllisyys on surkealla tolalla ainakin Ruotsissa ja Tanskassa sekä Norjassa. Kymmenen vuotta maassa oleskeltuaan miehistä töissä on runsaat puolet, naisista vieläkin harvempi. Mahdolliset ansiot jäävät nekin selvästi jälkeen muusta väestöstä. Tiedot selviävät työmarkkinatutkimukseen erikoistuneen IFAU:n raportista.

Selvityksen mukaan turvapaikanhakijoiden työllistyminen vie kolmessa Pohjoismaassa runsaasti aikaa, erilaisista kotouttamisstrategioista huolimatta. IFAU:n (Institutet för arbetsmarknads- och utbildningspolitisk värdering) <a href="https://www.ifau.se/Press/Meddelanden/etableringsprogram-i-sverige-norge-och-danmark---olika-strategier-och-resultat/#:~:text=Sverige%2C%20Norge%20och%20Danmark%20har,anh%C3%B6riga%20till%20flyktingar%202008%E2%80%932019.">raportin</a> mukaan 10 vuoden maassa oleskelun jälkeen miehistä on työllistynyt 55–65 prosenttia ja naisista 45–55 prosenttia.
Yhteiskunta maksaa
Huonoin tilanne oli Tanskassa, josta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tanska-repii-ongelmalahiot-maan-tasalle-rinnakkaisyhteiskunnat-jaavat-historiaan-asukkaiden-muuttaessa-muualle/">esimerkkinä</a> käynee Odensen Vollsmosen alue, jossa 77 prosenttia asukkaista on taustaltaan Euroopan ulkopuolelta. Kokonaista 95 prosenttia alueen työikäisistä on työttöminä eli he käytännössä elävät tuilla.
Monilla työllisiksi luokitelluilla palkkatulot olivat alhaiset. Miehistä vain 35–40 prosenttia ja naisista 15–20 prosenttia ylsi kaikkien 20–64-vuotiaiden palkansaajien mediaanituloihin.
IFAU:n raportti perustuu Ruotsin Tilastokeskuksen sekä Norjan ja Tanskan vastaavien valtion laitosten tilastotietoon.
Koulutus työllistymisen perusta
Perus- tai lukiotason säännölliseen koulutukseen osallistuneilla on useammin työpaikka ja siten ansiotuloja jo kuuden vuoden kuluttua kotouttamisen alkamisesta.
Yhteys säännöllisen koulutuksen, työllistymisen ja sitä kautta tulojen välillä on selkeä ja positiivinen.
&#8211; Koulutus ei ole oikotie työhön, päinvastoin. Koulutus vie opiskelijan resursseja ja työn saaminen voi kestää kauemmin, sillä opiskelevat etsivät ehkä muita vähemmin töitä. Vertailumme kuitenkin osoittaa, että koulutus voi tarjota vakaamman perustan työllistymiselle pidemmällä aikavälillä, sanoo IFAU:n raportin tuottanut Linus Liljeberg järjestön tiedotteessa.
Kielitaito välttämättömyys
Turvapaikan saaneiden työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan monentyyppisiä toimenpiteitä. Ratkaiseva tekijä on kielitaito. Jos se jää uupumaan ihmisten jumiutuessa maahanmuuttajien lähiöihin positiiviset tuloksetkin jäävät tulematta.
&#8211; Kielitaidon puute on rajoite monissa ammateissa. Pitkä kotoutumisaika ei välttämättä johdu huonosti suunnitellusta työmarkkinapolitiikasta vaan siitä, että väkeä saapuu maahan yhtä aikaa ja paljon, Liljeberg <a href="https://www.altinget.se/artikel/trots-etableringsprogram-laag-sysselsattning-efter-tio-aar">toteaa</a> politiikkaan erikoistuneen Altinget-julkaisun haastattelussa.
Liljebergin mukaan ainakin Ruotsissa on ollut käytössä runsaasti myös tukityöllistämiseen liittyviä toimenpiteitä, mutta nekään eivät välttämättä ole tuottaneet toivottua tulosta 15 viime vuoden aikana. Se tosin voi hänen mukaansa johtua myös työnantajista.

Norjan, Tanskan ja Ruotsin kotouttamistoimet selvitetty: Turvapaikan saaneet työllistyvät kehnosti ja palkka harvoin riittää elämiseen